torstai 18. kesäkuuta 2009

Hirsimökki suosituin mökkiratkaisu







Hirsi on ehdottomasti suosituin rakennusmateriaali vapaa-ajan asunnoissa. Teollisesti valmistetuista vapaa-ajan asunnoista vajaa neljännes on rakennettu lamellihirrestä ja toinen neljännes höylähirrestä. Pyöröhirrestä valmistettujen ja käsin veistettyjen mökkien määrä on melko vähäinen. Ammattitaitoisia hirsiveistäjiä on harvassa ja käsityönä veistetty hirsikehikko on suuritöinen. Tilastojen mukaan vuonna 2008 rakennetuista loma-asunnoista yli 70 prosenttia tehtiin hirrestä tai lämpöhirrestä. Jos haluaa tehdä itselleen mökin, jonka lämpötilan voi antaa talvella turvallisesti tippua pakkasen puolelle, yksiaineinen materiaali kuten hirsi on varmin valinta. Yhdistelmärakenteissa on aina se mahdollisuus, että lämpötilan laskiessa rakenteen sisään muodostuu kastepiste. Se kasvattaa kosteusvaurioriskiä. Itse päädyin pyöröhirsiseen ja käsin veistettyyn ratkaisuun, siitä syystä kun sellainen oli tarjolla. Rinne tontti, puhdasvetisen järven rannassa tuo näyttävästi rakennuksen arkkitehtuuriset muodot esille. Jyrkkä rinne oli haasteellinen rakennuspaikka. Toisaalta se antoi hyvän mahdollisuuden tehdä rakennuksen alle varastotilaa. Leca harkoilla syntyi nopeasti runsaat kaksi metriä korkea kellaritila. Nyt ei tarvitse rakentaa erillistä varastorakennusta. Kellaritilaan voidaan sijoittaa myös Wc-ratkaisu. Terassin alle rakennettiin neljä pilaria. Pilareista kaksi oli halkaisjaltaan160 mm ja kaksi 200 mm jotka tulivat kulmaan. Korkeutta niille tuli 2200 mm. Pilarimuotit olivat vanhasta ilmastointiputkesta. Näin saadaan siistit ja lujat betonipilarit. Tämän kellaritilan ja kivijalan anturan ja raudoituksen valmistukseen kului kahdelta mieheltä kolme päivää. Betoni sekoitettiin itsen betonimyllyllä.
Pyöröhirsisen kehikon kokoaminen oli kaikkine vaiheineen työläs toimenpide. Kahdessa viikossa saatiin hirsimökki anturasta vesikattoon.

tiistai 19. toukokuuta 2009

Kansalaisen sähkönmyynti mahdolliseksi

Sähkö

Vaikka ostaisin sähkön toiselta puolelta maata toimivalta sähkönmyyjältä, sillä ei ole vaikutusta sähkön laatuun. Paikallinen verkonhaltija vastaa edelleen siirretyn sähkön laadusta. Asuitpa kerrostalossa, rivitalossa tai omakotitalossa, tai omistat vapaa-ajan asunnon missä tahansa. Sähkönmyyjää vaihtaessasi et yleensä tarvitse uutta sähköenergian mittalaitetta.

Miksi ei Suomessakin tehdä mahdolliseksi kenen tahansa tuottaa sähköä ja välittää valtakunnanverkkoon. Tästä tuotetusta sähköstä maksettaisiin tietysti asianmukainen korvaus. En ole ainakaan kuullut että tällainen menettely on mahdollista. Tämän tapaisia sähköntuottajia on ainakin Ruotsissa. Tuottavat sähköä monella eri tapaa, lähinnä aurinkokennojen, tuulivoiman avulla. Nämä ovat ns. ympäristöystävällisiä tuotantolaitoksia. Tämä sähkön myynti ja osto mahdollistaisi myös sen, ettei tarvittaisi sähkön varastointiin akkujärjestelmää. Sähköenergian mittaamiseen olisi kaksi mittalaitetta eli mittaria. Näin pystyttäisiin mittaamaan myyntiin menevä sähkö ja omaan kulutukseen ostettu sähkö.

Voimalaitoksessa poltetaan esimerkiksi hiiltä eli vapautetaan hiileen sitoutunutta kemiallista energiaa. Energia muunnetaan voimalaitoksessa sähkö(energiaksi) ja siirretään pitkin korkeajännitelinjoja sähkön käyttäjille. Sähköllä saadaan aikaan kotona ja teollisuudessa liikettä, valoa ja lämpöä. Nyt, mikäli yksityishenkilön tuottamaa sähkö alettaisiin ostaa, niin voitaisiin ryhtyä tuottamaan sähköä ns. puhtaasti. Tässä olisi myös alan harrastajalle haastetta. Tämä mahdollistaisi teknologian kehityksen ja synnyttäisi uusia tuotteita, näistä saattaisi olla koko kansantaloudelle hyötyä uutena vientituotteena.

sunnuntai 19. huhtikuuta 2009

Ennen oli ennen, nyt on toisin

Kesä keikkuen tulee, talvi kohta muistona taaksemme jää. Suurin osa Eteläistä- ja Läntistä Suomea alkaa olla lumesta vapaana. Kovin pitkälle Keski-Suomeen tai Pohjois-Suomen suuntaan ei tarvitse ajaa kun lumipeite harsoaa maan. Pakkasyöt ja pohjoistuuli ovat hidastaneet välillä ryminällä alkanutta kesäntuloa. Ehkä hyvä niin, ainakin maanteillä alkanut routiminen on näillä leveysasteilla hieman pysähtynyt. Tulvista ei ole laajemmin ollut ongelmaa, siellä täällä on pieniä alueita jäänyt veden peittoon. Kyrönjoessa jäät lipuivat 14.4. kohti meren syvyyksiä.

Oliko tämä talvi erilainen kuin muutamat viimmeksi kuluneet talvet. Ainakin lumipeite riitti pidempään ja oli lunta hieman muita talvia enemmän. Tuntuu kuin olisi ollut oikea vanhanajan talvi, lyhyt sellainen. Nyt kevät tulee normaaliin aikaan. Viime vuonna kevääntulo tapahtui varhain ja ripeästi.



Tämä on iänikuinen pohdinta ja vertaus, ennen oli kaikki paremmin. Ainakin lunta oli ennen pidempään ja enemmän sekä kovempia ja pidempiä pakkasjaksoja. Kyllä nykyään on kehityksen pyörät saaneet muutosta monella tapaa aikaan. Kun reissaa Suomessa, voi havaita että ihmiset liikkuu enemmän nykyään kuin ennen. Vapaa-ajan harrasteille on rakennettu jos jonkinlaista. Ennen hiihtoladut kulki luonnossa väistellen puita ja rakennettiin mahdollisimman luontoystävällisesti. Nykyään kaivinkoneella poistetaan kannot, kivet ja tehdään leveitä, tasaisia latuuria. Rakennetaan ladunvarteen levähdyspaikkoja, laavuineen. Ennen oli hyvin harvalla veden äärellä keämökki ja vielä harvemmalla Lapissa mökki. Nykyään, ainakin minun ystäväpiirissä löytyy nämä ylellisyydet. Vieläpä on niitä joilla on loma-asunto ulkomailla. Olen pysynyt kehityksessä mukana.



On monessa asiassa menty myös väärään suuntaan. Ennen jouduttiin valmistamaan monia asioita itse. Ei ollut saatavilla kaupoissa kaikkea tarvittavaa. Eikä ollut ylimääräistä rahaa tehdä hankintoja. Opittiin elämään nuukemmin. Ennen pukeuduttiin tilanteeseen sopivalla tavalla. Nykyään on lähes sama mitä päällensä pistää. Farkut kun tuntuu sopivan ihan kaikkeen. Kun menee huoltoaseman baariin juomaan kahvia. Ensimmäisenä käteensä saa ison mukin, jälkiruoka lusikan. Ennen oli hyvin tarkkaa kaikki pöytätavat. Kahvi juotiin arvokkaasti, kahvikupista joka oli lautasella ja asiaan kuuluva lusikka. Kun kahvia kupista sitten juotiin ei lusikka saanut olla kupissa.

perjantai 27. maaliskuuta 2009

Ammattitaidon 2009 SM-kilpailut Vaasassa

Ammattitaidon 2009 SM tittelistä kilpailtiin Vaasassa. Kilpailut järjestettiin Mustasaaren Botnia-Hallissa. Kisat olivat järjestelyjen kannalta menestys. Kolmipäiväisissä kilpailuissa miteltiin lähes 40 eri ammatin paremmuudesta. Kilpailuissa ja järjestelyissä mukana olleena on päässyt näkemään ja kokemaan läheltä suuren luokan tapahtumaa.

Opiskelijan pääsy kisoihin vaatii monet vaiheet. Yleensä kaikki on opiskelijan tahdosta ja opiskelumenestyksestä kiinni. Juuri nämä seikat ovat hyvät lähtökohdat kilpailuihin osallistumiselle. Ennenkö SM-kisoihin päästään, on läpäistävä alueelliset karsinnat eli semifinaali. Näissä kisoissa tietty määrä valitaan SM-kilpailuihin.

Kolmipäiväinen SM-kisa vaatii osallistujalta monen tasoista taitoa. Kisatapahtumassa yleisö seuraa seläntakana tekemistä. Tämän vuoden kisoissa kävi yli 40 000 katsojaa. Tämä kaikki tuo omat paineet kilpailutehtävään. Itse kilpailutehtävä on myös tasoltaan vaativa. Koneet ja laitteet vaatii käyttäjältä osaamista. SM kilpailu ei todellakaan ole mikään läpihuuto juttu.

Koneistuksen kilpailutehtävnä 2009 on moottorin osat. Mäntä, kiertokanki, kampiakseli. Kilpailusuoritus tehtiin manuaalijyrsinkoneella ja cnc-ohjatulla sorvilla.



sunnuntai 1. maaliskuuta 2009

Matka Roomassa 1-4.7.2008

Tarun mukaan Rooman kaupungin perusti jumala Marsin poika Romulus vuonna 753 eKr. Arkeologit ovat yksimielisiä siitä, että tarun mukainen perustamisaika pitää kutakuinkin paikkansa. Pantheon on yksi Rooman parhaiten säilyneistä muistomerkeistä.Nykypäivän Rooma on yhdistelmä italialaista vilskettä, muinaisen Rooman imperiumin loistoa ja viime vuosisatojen upeaa taidetta. Nähtävää ja koettavaa Roomassa riittää viikoiksi, mutta myös muutamassa päivässä voi saada kaupungista paljon irti. Rooman nähtävyyksien paljoudessa on kohteita, joita näkemättä ei voi sanoa käyneensä koko kaupungissa lainkaan. Ja tietenkin Italiassa on aina syytä poiketa hyvässä ravintolassa. Majoittuminen kannattaa tehdä lähelle rautatieasemaa tämä mahdollistaa helpon kulkemisen eripuolelle kaupunkia.

Tärkeimmät nähtävyydet: CampidoglioCampidoglio eli entinen Capitolium-kukkula oli antiikin Rooman kaikkein pyhin paikka, jossa sijaitsi mm. Juppiterin temppeli. Nykyään paikalla on loistelias renessanssiaukio, jonka Michelangelo suunnitteli Paavi III:n käskystä keisari Kaarle V:n vierailua varten ColosseumColosseum oli Rooman kaupungin huvittelukeskus, jolla gladiaattorit ottivat mittaa toisistaan. Tämän nelikerroksisen, soikean amfiteatterin rakentamiseen kului lähes 10 vuotta (72–80 jKr.) ja siihen tarvittiin 20 000 vankia ja orjaa. Istumapaikkoja Colosseumilla oli 50 000 katsojalle. Kannattaa olla aamulla ajoissa lippujonossa. Päivällä jonot voivat olla useita satoja metrejä. Rakennuksen seinät, pilarit olivat uskomattoman suurista kivilohkareista veistettyjä, arkkitehtuuri ollut tuolloin korkeatasoista. Muurien seinämissä näkyi ammusten jättämiä koloja.

Forum Romanum Colosseumilta luoteeseen sijaitseva Forum Romanum on alue täynnä muinaisen Rooman rakennuksien raunioita. Yksityiskohtainen kartta auttaa hahmottamaan muinaisen kaupungin raunioiden keskeltä. Alueella sijaitsevista nähtävyyksistä voi mainita mm. Tituksen riemukaaren, Circus Maximuksen vaunukilpailualueen, Maxentiuksen basilikan, 30-metrisen Trajanuksen pylvään ja Rooman senaatin kokoontumispaikan, Curian. Lisäksi alueella on lukuisien temppeleiden raunioita.

Tämä alue antaa käsityksen muinaisen Rooman menneisyydestä. Piazza di Spagna- Trevin suihkulähdeNicola Salvin rokokootyylinen suihkulähde Fontana di Trevi sijaitsee keskellä pientä aukiota Piazza di Spagnan muodikkaalla ostosalueella. Lähteen keskipisteenä on Neptunus-hahmo, joka ratsastaa kahden siivekkään hevosen vetämällä näkinkengällä. Lähde tuli erityisen kuuluisaksi maailmalla Marcello Mastroiannin ja Anita Ekbergin pulikoitua siinä Federico Fellinin elokuvassa Ihana elämä. Tämä on upea kokonaisuus ns. taideteos.- Espanjalaiset portaatEspanjalaiset portaina tunnettu Scalinata della Trinità dei Monti on Rooman suosituin kohtauspaikka. Portaat kiipeävät kolmena pengermänä kohti Trinità dei Montin kirkkoa, joka on yksi Rooman selvimmistä tunnusmerkeistä.Piazza Navona ja PantheonPiazza Navonan aukio on ollut Rooman huvittelukeskus keisari Domitianuksen ajoista lähtien. Nykyisin aukio on yksi Rooman tunnusmerkeistä.Aukion keskellä on Berninin maankuulu Neljän joen suihkukaivo eli Fontana dei Fiumi. Vieressä kohoaa antiikin Rooman parhaiten säilynyt monumentti "Kaikkien jumalten temppeli" Pantheon. Sen valtaisa kupoli on halkaisijaltaan yli 43 metriä.Vatikaani- Vatikaanin museoVatikaanin museoissa on yhteensä seitsemän kilometriä huoneita täynnä muinaisesineitä ja taideteoksia eri puolilta maapalloa. Esillä on mm. egyptiläisiä muumioita, etruskien kultakoruja, antiikin veistoksia, keskiajan taidetta ja renessanssin mestariteoksia. Museon kuuluisin osa lienee Sikstuksen kappeli. Kappelissa on useita toinen toistaan taidokkaampia freskoja, joista kuuluisin on Michelangelon kattofresko. Freskon osa Aatamin luominen on länsimaisen kulttuurin tunnetuimpia kuvia.- PietarinkirkkoKatolisen maailman pääkirkko on yltäkylläinen sekoitus eri taiteilijoiden ja arkkitehtien näkemyksiä. Kupolista aukeaa upea näkymä alas kirkkoon ja kirkon katolta puolestaan ympäröivään Roomaan. Kirkon edustalla sijaitsevan loisteliaan Piazza San Pietron on suunnitellut Bernini. Aukiota ympäröi 288 travertiinipylvästä ja 88 pilasteria, joiden päällä on 140 pyhimyspatsasta. Koko komeuden Bernini sai valmiiksi 11 vuodessa (1656-1667).

Näkemyksiä Roomasta

Ensikertalaiselle Rooman käynti herätti monia ajatuksia, on näkemisen ja kokemisen arvoinen matkakohde. Kaupungin vilkas liikenne missä mopot, kevytmoottoripyörät ovat näppärä kulkuväline ahtaassa suurkaupungissa. Aamuliikenteessä töihin porhalsivat mopolla puvuntakki hulmuten. Eikä 32 asteen kuumuus haitannut, vaan siellä kuljettiin kravatit kaulassa ja pukupäällä. Poliisi partioi kadulla kävellen, autolla ja polkupyörällä, kiirettä heillä näytti piisaavan aamusta iltaan. Katuverkosto näytti olevan mukulakivestä. Onko niin että liikenteen rasituksen kestää kivi paremmin kuin asvaltti. Näyttivät myös kivet tasaiseksi kuluneilta. Joukkoliikenne on kaupungissa hoidettu mallikkaasti. Linja-autolla liikkuminen paikasta toiseen sujuu helposti eikä maksa juuri mitään. Kaupunkikuva oli yksivärisen harmaa. Kaupungin laidalla on iso puisto jossa isot joukot ihmisiä samoili. Heinäkuun alku näytti olevan maaseudulla sadonkorjuun aika.

lauantai 28. helmikuuta 2009

Firenze, Pisa, Venetsia

Kuvan on Venetsiasta ->
Firenz, Pisa ja Venetsia, heinäkuu 2008 Roomasta junalla Firenzeen (15€/henkilö), on taatusti näkemisen arvoinen matka. Junarata kulkee halki kumpuilevan vuorijonon. Juna kapuaa ylös ja taas laakson, kadoten välillä usean tunnelin läpi. Vaikka kaupungit Italiassa ovat väkimääriltä isoja, maan n. 65 milj. asukasta täyttää myös maaseudulla kylät, joita on matkanvarrella yhtenä nauhana. Firenzessä kannattaa majoittua sydänkaupunkiin. Silloin siellä on helppo suunnitella kävelyreitit nähtävyyksiin. Kaupungissa on alueita joissa on runsaasti myyntikojuja, uurastavat aamuvarhain, iltamyöhään. Jopa 300 vuotta sitten Firenzessä käynyt saattaisi yhä tunnistaa sokkeloiset pikkukadut, piilokujat ja käsityöläisten verstaat.
Firenze
Firenze on niin täynnä kulttuuria, että matkailijan on pakko valita, mitä hän haluaa nähdä ja kokea. Suosituimmat nähtävyydet ovat Ufficin galleria ja Accademia, jossa Michelangelon veistämä alkuperäinen David-patsas sijaitsee. Firenzen kaupungin sydämessä on uskomattoman upea Duomo, campanile- ja kastekappeli. Keskustan länsiosassa Ponte Sante Trinitä ja Ponte Vecchio ja Bobolin puutarha. Kaupunki on ns. renessanssityylin keskus, joka alkoi Firenzestä vuosina 1420-1500. Tänne ruhtinaat palkkasivat arkkitehtejä suunnittelemaan maalauksia, veistoksia ja huonekaluja palatseihinsa.
David on kaupungin tunnus
Michelangelo oli vain 27-vuotias, kun hän veisti valkoiseen nelimetriseen marmoriin tämän Goljatia mittaavan nuorukaisen hetken juuri ennen kiven linkoamista. Työstä nähtiin heti, että se on mestariteos. Sittemmin patsasta on pidetty länsimaisen kuvanveistotaiteen parhaana tuotteena. David on Firenzen kaupungin tunnus. Firenzen tuomiokirkko eli Duomon on aivan uskomattoman kaunis. Suurikokoisen kirkon ulkokuori on taidokkaasti vihreällä ja valkoisella kr-aniitilla päällystetty. Näyttävät ornamenttileikkaukset jotka pukee kirkon julkisivun nähtävyydeksi. Kirkon rakentaminen aloitettiin vuonna 1296.
Ponte Vecchio
Kolmas Firenzen suosituimmista nähtävyyksistä on Ponte Vecchio (= vanha silta) Arno-joen yli. Toisin kuin näyttää, se ei ole katettu, mutta se on täynnä pieniä erikoisliikkeitä, historiaansa kunnioittaen lähinnä hopeasepänliikkeitä. Valoin koristellut näyteikkunat täynnä upeita koruja. Näyteikkunat olivat muutoinkin hyvin näyttävästi sommiteltu. Erään liikkeen ikkunassa oli 400€ saappaat, ne oli pakko valokuvata. Ponte Vecchio on peräisin keskiajalta, rakennettiin 1345. Se säästettiin pommituksen tuhoilta maailmansodassa. Silta on hyvin kuvauksellinen ja siksikin matkailijoiden suosikki. Sillalta tultaessa Duomon johtavaa katua pitkin on pakko pysähtyä ulkoilma ravintolaan. Sisäänheittäjä kun tekee rajusti töitä ja taas on ravintola täynnä herkuttelijoita. Pitkään ei tarvitse odottaa kun pöydässä on hyvää punaviiniä ja iso tonnopizza, jälkiruokana jäätelöä.
Piazza dell Signoria
Tämä aukio yhdessä Palazzo Vecchion kanssa on Firenzen poliittinen keskus 1300-luvulta saakka. Aukiolla on Neptunus-suihkukaivo jonka veisti Ammannati v. 1575. Patsas joka kuvaa Sabiinittarien ryöstö. Palacco Vecchio = vanha palatsi, rakennettiin vuonna 1322. Erinäköisiä patsaita alueella on useita. Juuri kun tutustuttiin nähtävyyksiin tuli kirkosta hääpari seuruineen suihkulähteelle valokuvaan. Bobolin puutarha Tämä puutarha kannattaa käydä katsomassa. Palazzo Pittin puutarha istutettiin vuonna 1550. Ylhäällä tasangolla on museo jonne on kerätty eri aikakausien ruoka-, tee- ja kahfi kalustoja. Ylhäältä avautuu näkymä koko kaupungin yli, kuten myös ympäröivä maisema. Pisa
Firenzestä Pisaan on vain n. 90 km matka, jonne pääsee helposti junalla, edestakainen matka maksaa 12€. Pisa hallitsi koko Välimeren länsiosaa 1000-luvulta 1200-luvulle. Kaupungin loisteliaat rakennukset ovat peräisin tuolta ajalta. Pisan kalteva torni on vain yksi Campo dei Miracolin, vihreällä nurmella ympäröivänä ja siitä kohoavista kirkkorakennuksista. Duomon eli Tuomiokirkon peräisin 1100-luvulta. Julkisivu on koristeltu värillisellä hiekkakivellä, lasilla ja majolikalaatoilla sekä marmoriupotuksilla. Kalteva torni valmistui 1350, sen rakentaminen aloitettiin vuonna 1173, siihen ripustettiin seitsemän kelloa. Venetsia Firenzestä Venetsiaan junalla, muuttuivat maisemat tasaisemmiksi, lähes kuin Pohjanmaalla, ”Aaket, laakeat” olivat isommat. Silmän kantamattomiin viinitarhoja jotka olivat toinen toistaan suorempia rivejä. Maisemat ovat samanlaisia Pohjois- Italiaan, Triesteen jossa kävin työnmerkeissä. Venetsiasta voi sanoa, on uskomaton paikka. Miten ihminen on innostunut rakentamaan kaupunkia mereen. Onneksi on onnistunut ja luonut paikan jota lähdetään nykyään katsomaan suurena ihmeenä. Venetsiassa rautatieasemalta viidenminuutin kävelymatkan päässä oli hotellimme. Asemalla ja kadulla väenpaljous hidasti liikkumista. Saavuttiin määränpäähän jossa, siisti ilmastoitu huone tuntui viileältä. Ulkona paahtoi aurinko ja varjossa oli 32 astetta. Nyt ilmassa oli meren tuoksu. Tutkimusmatka suunnattiin ensin lähialueille Santa Croceen, San Poloon ja Dorsoduroon. Käveltyämme ristiin rastiin ja sinne tänne päädyimme lopulta Accademian puusillalle. Se on yksi niistä kolmesta, jotka ylittävät Canal Granden. Sillan läheisyydessä oli myös vaporettopysäkki, jossa kävimme ihmettelemässä näitten vesibussien hintoja. Yhden matkan lippu maksoi 6 euroa. 12 tunnin lippu kustansi 13 euroa. Vesipussin palveluja useampaan kertaan käytettiinkin. Kävelyretkemme vei meidät lopulta kaupungin tärkeimmälle nähtävyydelle, Piazza San Marcolle. Markuksen tori oli huikean hienojen rakennusten ympäröimä. Siellä olivat Markuksen kirkko, Dogen palatsi, Kampaniilin kellotorni sekä San Marcon ja San Teodoron pylväät. Läheiseltä sillalta saattoi katsella Huokausten siltaa. Ollessamme San Marcolla, alkoi ilta hämärtyä. Puluja aukiolla riitti, samaten kaiken maalaisia turisteja. On kyllä hyvinkin ymmärrettävää, miksi tämä paikka on tunnetuin koko Venetsiassa: rakennukset ja etenkin niissä olevat yksityiskohdat olivat vertaansa vailla. Suunnistaminen pitkin ja poikin, kulkeminen kartanperusteella oli helppoa, opasteita tuli vastaan siellä täällä. Ennen San Marcolle saapumista seikkailtiin jossain Dorsoduron sestierillä. Pahimpaan nälkään istuttiin pizzalle slicet ja kokikset, jotka nautittiin.
Ganal Grande ja Burano
Aamulla herättiin hyvissä ajoin. Vaatteet päälle ja tukka taakse, jonka jälkeen aamiaiselle. Jaloissa hieman kummallinen tunne, olimmehan kävelleet joka päivä runsaat 12 km. Aamiaisen jälkeen haimme vaporetto-liput Ferrovian pysäkiltä. Leimausloodan kanssa mietittiin hetki ennen kuin uskallettiin työntää liput siihen. Laite löi lippuihin päivämäärän ja kellonajan. Vaporetto olikin juuri pysäkillä ja odotti, että ehdittiin mukaan. Vaporetosta otettiin istumapaikat jostain keskiosasta, eipä siellä oikein muita paikkoja ollut tarjollakaan. Tämä linja oli niin sanottu hidaslinja, joka pysähtyi joka laiturilla ja kulki Piazzale Romalta aina Lidoon saakka. Laitureita tuli ja meni, samoin ihmisiä. Venetsia näytti sen puolensa, mikä kaikissa kuvissa on esitetty. Livuimme siis rauhallisella tempolla ohi kaikkien hienojen palatsien, ohi gondolien ja toisten vaporettojen.
Otimme varman päälle ja jäimme pois Arsenalen pysäkillä. Pysäkin läheltä löydettiin penkki, johon istuimme kartan luvun ajaksi. Päätimme käydä katsastamassa lähistöllä olevan vanhan Arsenalen telakan, joka nykyään on puolustusvoimien käytössä. Rakennus oli hieno kellotorneineen ja oven molemmin puolin oli vartiossa Pireuksesta varastetut suuret leijonat. Täältä jatkoimme kohti Rialtoa, jonka tällä kertaa löysimmekin. Sillan kupeessa sijaitsevasta kahvilasta ostettiin lähdevettä. Rialton alueella oli todella paljon ihmisiä. Tyydyimme lähinnä kävelemään sen läpi ja kurkistelemaan näkymiä sillan reunoilta. Ohimenneessämme huomasimme myyntitarjonnan vaihtelevan pastasta lasitaiteeseen.
Seuraavaksi suunnattiin Buranon vinolle tornille. Yleistä kiertelyä ja ihastelua. Törmättiin jäätelö kojuun ja sen antimia oli maistettava! Kehutaanhan Italian jäätelöä maailman parhaaksi ja Venetsian Italian parhaaksi. Ostettiin molemmille kaksi palloiset tötteröt, yhteishinnaksi tuli viisi euroa. Mentiin istuskelemaan hetkeksi sivummalle kanavan varteen ja seurasimme elämää ympärillä. Kävimme myöhemmin oikein ulkoilmaravintolassa jossa olutta sai ostaa litrakaupalla, päätettiin, että yksi litra saa riittää. Pitsat meni vatsaan ja olut päähän, hyvää oli. Ruokailun hinnaksi tuli 49€, pitsat 10 euroa kappale ja olut saman verran, vero ja kattauskulut päälle, ei ollut halpaa. Syömisen jälkeen lähdettiin vielä iltakävelylle. Kaduilla turisteja kulki yhtenä nauhana, jossain kolisteli vastaan turisteja vetäen matkalaukkujaan perässä. Ja jossain pauhasivat kirkonkellot. Kello oli jotain 22 kun palailtiin majapaikkaamme. Seuraavana iltana oli kotiin lähtö, linja-autolla lentokentälle ja Finnairin koneella hyvillä mielin kotiin.

Vanhan talon peruskorjaus









Energiatehokas, ekologinen on muoti-ilmiö tämän päivän rakentamisessa. On hienoa kun osaa itse rakentaa. Ei tarvitse ostaa kalliita suunnittelupalveluja, kun asiat hallitsee ja tietää miten toimitaan. Ei ole kenestäkään riippuvainen vähemmän tarvitse pyydellä ja odotella ketään. Rakennetaan silloin kun itselle sopii ja huvittaa. Tällaisten rakennus projektien kanssa ei pidä pitää kiirettä. Työ etenee joskus nopeasti, mutta aina saattaa tulla yllätyksiä, joihin ei etukäteen osaa varautua. Vanhan korjaamisessa on enemmän työtä kuin uuden rakentamisessa. Koska vanha huono pitää ensin purkaa. Antoisinta vanhan peruskorjaamisessa, on silloin kun työ onnistuu ja jälki on hyvä. Itselläni tällainen Pohjalaistalon peruskorjaus projekti on jo elämässäni toinen. Pohjalaismallisen ns. kaksifooninkisen ensimmäisen talon peruskorjaus alkoi 1987. Tämä kuvassa olevan rakennuksen korjaus alkoi 2006 ja nyt keväällä 2009 viimeiset tapetit ja listat kiinnitetään niin homma on valmis. Olen yhdistellyt rakentamisessa vanhaa ja uutta. Mahtavinta ja arvokkainta tällaisissa vanhoissa rakennuksissa on kun seinät on käsin veistetystä hirrestä ja talo seisoo jykevällä luonnon kivestä veistetyllä kivijalalla. Vanhimmat hirret ovat 1600-luvulta kuvassa olevassa talossa. Siihen liittyy historian havinaa koska kymmenen sukupolvea suvussani on samassa paikassa asunut. Seinä hirsillä olisi paljon kerrottavaa, koska ovat paljon nähneet ja kokeneet. Hirret ovat niin kovia, ettei rautanaula tahdo niihin upota. Työt aloitettiin purkamalla ulkopuolelta vanha laudoitus. Hirsiseinään asennettiin 50 mm tuulensuojavilla. Tämän päälle asensin kiinnitys juoksut joihin ulko panelointi kiinnitettiin. Talon sisältä purettiin kaikki rossilattiat. Tämän jälkeen rakentaminen oli helppoa. Huoneiden alla olevat maakellarit täytettiin karkealla murskeella. Tämä tehtiin siksi, ettei kosteus pääse nousemaan rakenteisiin. Tämän päälle laitettiin 150 mm styrox kerros. Ja lattialämmitysputket sidottiin petoni verkkoon jonka päälle valettiin betonilaatta. Pihamaalle vedettiin 400 metriä ojaa johon asensin maalämmitysputket. Maalämpökaappi asennettiin eteiseen ja lämmitys on toiminut. Helppoa ja halpaa ylläpitää. Kyllä rakennuskulttuuri Pohjanmaalla on ollut mahtavaa, joka on alkanut v. 1700 - 1900 luvun alkuun. Silloin tehtiin kunnollista, kaikki kokopuusta, "hirrestä". Maakuntaa kun Pohjanmaalla kiertää, huomaa tämän ilmiön. Jokaiseen Pohjalaiseen isäntään juurtui ajansaatossa sellainen itsestään selvyys. Tehdään paree ja komeampi mitä naapurilla on. Näin tämä hieno kulttuuri periytyi sukupolvelta toiselle. Jokaisessa suuremmassa ja vanhemmassa sukutalossa oli pihapiiri johon kuului yksi tai useampi aitta, lutti ja iso päärakennus, nämä kaikki tehtiin hirrestä ja tietenkin tarvittavat eläin- , rehutilat. Suomen joutuessa sotaan 1930-luvun lopulla, rakennuskulttuuri tämän jälkeen muuttui. Tämä johtuu monestakin syystä. Ehkä suurin oli se, ettei ollut enää varaa. Rakentaminen muuttui yksinkertaisemmaksi. Talot rakennettiin halvalla ja nopeasti laudasta, seiniin laitettiin eristeeksi mm. sahanpurua, kutteria, sammalia, nia eli oljen moskaa. Nykyään kun seuraa rakentamisen suuntauksia, ollaan menossa parempaan päin. Uusissa taloissa on julkisivut tehty näyttäviksi. Nykyään osataan käyttää apuna koneita, näin saadaan syntymään näyttäviä koristeellisia julkisivuja. Nykyään on alettu myös yhä enemmän käyttää aitoa hirttä ja näyttävää arkkitehtuuria.








Viikon hiihtolma

Hiihtoloma tai talviloma miten sen haluaa ilmaista. Tämän viikon aikana on tullut hiidettyä yhteensä 90 km. Ei vähäinen saavutus vaikka ei kovin suurikaan. Tiedän että moni hiihtää viikossa useamman sata kilometriä. Mutta minulle riitti alle sata. Hiihtolenkit ovat olleet 15 ja 20 km pituisia. Talvi tuli tänäkin vuonna liian myöhään, kuten viime talvena. Oikeastaan, yhden kuukauden on hiihtokelit vasta olleet. Eikä hiihtokilometrejä ole voinut kovin runsaasti vielä ehtiä tulemaan. Tavoitteena tälle talvelle on 300 km. Tästä määrästä on kertynyt jo yli puolet, joten tavoite saavutetaan.

Pommerin sota 1757-1762

                                         Alexander Kotzebuen maalaus Kiinersdorfin taistelusta (1848) Pommerin sota 1757-1762  Esivanhemmi...