lauantai 28. helmikuuta 2009

Vanhan talon peruskorjaus









Energiatehokas, ekologinen on muoti-ilmiö tämän päivän rakentamisessa. On hienoa kun osaa itse rakentaa. Ei tarvitse ostaa kalliita suunnittelupalveluja, kun asiat hallitsee ja tietää miten toimitaan. Ei ole kenestäkään riippuvainen vähemmän tarvitse pyydellä ja odotella ketään. Rakennetaan silloin kun itselle sopii ja huvittaa. Tällaisten rakennus projektien kanssa ei pidä pitää kiirettä. Työ etenee joskus nopeasti, mutta aina saattaa tulla yllätyksiä, joihin ei etukäteen osaa varautua. Vanhan korjaamisessa on enemmän työtä kuin uuden rakentamisessa. Koska vanha huono pitää ensin purkaa. Antoisinta vanhan peruskorjaamisessa, on silloin kun työ onnistuu ja jälki on hyvä. Itselläni tällainen Pohjalaistalon peruskorjaus projekti on jo elämässäni toinen. Pohjalaismallisen ns. kaksifooninkisen ensimmäisen talon peruskorjaus alkoi 1987. Tämä kuvassa olevan rakennuksen korjaus alkoi 2006 ja nyt keväällä 2009 viimeiset tapetit ja listat kiinnitetään niin homma on valmis. Olen yhdistellyt rakentamisessa vanhaa ja uutta. Mahtavinta ja arvokkainta tällaisissa vanhoissa rakennuksissa on kun seinät on käsin veistetystä hirrestä ja talo seisoo jykevällä luonnon kivestä veistetyllä kivijalalla. Vanhimmat hirret ovat 1600-luvulta kuvassa olevassa talossa. Siihen liittyy historian havinaa koska kymmenen sukupolvea suvussani on samassa paikassa asunut. Seinä hirsillä olisi paljon kerrottavaa, koska ovat paljon nähneet ja kokeneet. Hirret ovat niin kovia, ettei rautanaula tahdo niihin upota. Työt aloitettiin purkamalla ulkopuolelta vanha laudoitus. Hirsiseinään asennettiin 50 mm tuulensuojavilla. Tämän päälle asensin kiinnitys juoksut joihin ulko panelointi kiinnitettiin. Talon sisältä purettiin kaikki rossilattiat. Tämän jälkeen rakentaminen oli helppoa. Huoneiden alla olevat maakellarit täytettiin karkealla murskeella. Tämä tehtiin siksi, ettei kosteus pääse nousemaan rakenteisiin. Tämän päälle laitettiin 150 mm styrox kerros. Ja lattialämmitysputket sidottiin petoni verkkoon jonka päälle valettiin betonilaatta. Pihamaalle vedettiin 400 metriä ojaa johon asensin maalämmitysputket. Maalämpökaappi asennettiin eteiseen ja lämmitys on toiminut. Helppoa ja halpaa ylläpitää. Kyllä rakennuskulttuuri Pohjanmaalla on ollut mahtavaa, joka on alkanut v. 1700 - 1900 luvun alkuun. Silloin tehtiin kunnollista, kaikki kokopuusta, "hirrestä". Maakuntaa kun Pohjanmaalla kiertää, huomaa tämän ilmiön. Jokaiseen Pohjalaiseen isäntään juurtui ajansaatossa sellainen itsestään selvyys. Tehdään paree ja komeampi mitä naapurilla on. Näin tämä hieno kulttuuri periytyi sukupolvelta toiselle. Jokaisessa suuremmassa ja vanhemmassa sukutalossa oli pihapiiri johon kuului yksi tai useampi aitta, lutti ja iso päärakennus, nämä kaikki tehtiin hirrestä ja tietenkin tarvittavat eläin- , rehutilat. Suomen joutuessa sotaan 1930-luvun lopulla, rakennuskulttuuri tämän jälkeen muuttui. Tämä johtuu monestakin syystä. Ehkä suurin oli se, ettei ollut enää varaa. Rakentaminen muuttui yksinkertaisemmaksi. Talot rakennettiin halvalla ja nopeasti laudasta, seiniin laitettiin eristeeksi mm. sahanpurua, kutteria, sammalia, nia eli oljen moskaa. Nykyään kun seuraa rakentamisen suuntauksia, ollaan menossa parempaan päin. Uusissa taloissa on julkisivut tehty näyttäviksi. Nykyään osataan käyttää apuna koneita, näin saadaan syntymään näyttäviä koristeellisia julkisivuja. Nykyään on alettu myös yhä enemmän käyttää aitoa hirttä ja näyttävää arkkitehtuuria.








Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Pommerin sota 1757-1762

                                         Alexander Kotzebuen maalaus Kiinersdorfin taistelusta (1848) Pommerin sota 1757-1762  Esivanhemmi...