Kevytosasto 19, (Kev.Os.19)

Muistomerkki pystytettiin Kev.Os.19 kunniaksi kevään 1942 kelirikkotaistelussa kun pystyivät pitämään Shemenskin kylän Suomalaisten hallussa. Muistomerkki julkaistiin 17.7.1942. 

Sijaitsee Shemenskin kylän keskuksesta 1,4 km Pertjärven vanhantien varressa. 

Muistomerkki sijaitsi kumpareella ja näkyi Shemenskin kylän keskukseen järvenrannassa. 

Muistomerkin raknsi ja suunnitteli komennuskunta. Tehtävän suorittamiseen oli annettu aikaa 2 päivää ja koko rakentamisen ajan satoi vettä, näin on kirjoitettu sotapäiväkirjassa. 

17.Divisioonan joukot merkittynä sinisellä keväällä 1942. Kev.Os.19 puolustaa Shemenskin kylässä. 

Perniössä perustettiin 16.6.1941-18.6.1941

Kevytosasto 19,  perustaminen tapahtui 16.6.1941 Perniössä. Komppanian päällikkö reservin luutnantti V. Paasilehto. 16.6.1941 - 14.2.1942. Komppanian päällikkö luutanatti P. Aarnio. 14.2.1942 - 18.7.1942.

Kev.Os.19, kuului 17.Divisioonaan joka tunnettiin  nimellä "Tammidivisioona".

17.Divisioonan joukkoihin kuuluivat JR 13, JR 34, JR 55 (jäi Hangon rintamalle kesällä 1941), JR 61 (saapui JR 55:n tilalle), Kev.Os 19, KTR 8, Rask.Psto 24 (asemasodan loppuvaiheeseen asti), VP 34, Pion.P 32, 38.Kenttäsairaala sekä muita divisioonajoukkoja.

Kenraaliluutnantti Karl Lennart Oesch johti joukkojaan Syvärin taisteluissa.

17.D:n tunnettuja komentajia olivat Jääkärieversti Aarne Snellman 11.6.1941 - 13.4.1942. Jääkärikenraalimajuri Alonzo Sundman 13.4.1942 - 28.11.1944.

Tässä Sotapolku selvityksessä seurataan Kev.Os.19 etenemistä. Lähteenä ovat mm. osaston sotapäiväkirjat.

Siirtyminen Dragsvikin alueelle harjoittelemaan. Siirtyminen Bromarvin maastoon. 19.6.1941-10.7.1941

Osasto marssi alkoi Perniöstä 18.6.1941 ja ensimmäinen etappi oli Keski-Perniön Osuusmeijeri. Matka jatkui kohti Dragsvikin aluetta jonne saavuttiin puolenyön jälkeen.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3450609

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3450610

19.6.1941- 10.7.1941. Osasto harjoitteli sotatoimia ja suoritti aseiden huoltoa Dragsvikin ja Snappertunan alueella.  Osastossa tehtiin vielä uudelleenjärjestelyjä.

Osaston miehet oli koottu Perniön, Salon, Turun, Helsingin alueilta. Pohjanmaalta oli eri pitäjistä 2-3 miestä. Isojoelta, Kristiinankaupungista, Karijoelta, Teuvalta, Jurvasta, Maalahdesta, Ylistarosta, Vaasasta, Vöyriltä ja Alajärveltä. Keski-Pohjanmaalta ja Keski-Suomesta mm. Saarijärveltä oli myös miehiä. Osaston vahvuus vaihtelee, vahvuus oli noin 186 miestä. Osatoa palvelleita miehiä kaatui noin 79.

10.7.1941. Annettiin käsky siirtyä Bromarvin maastoon. Bredvik – missä osasto sai käskyn valmistautua hyökkäykseen.

Hyökkäyskäsky Hårsöhön

10.7.1941. Osastolle annettiin käsky siirtyä Bromarvikin maastoon. Bredvikissä osasto sai käskyn valmistautua hyökkäykseen. 12.7.1941. Osasto osallistui taisteluun, jossa kaatuivat vänrikki Salmivaara sekä kaksi aliupseeria ja 4 miestä. Puolustuslinja kulki: Vestervik, Bredvik, Långstrand, Storholm, Vitträsk, Harparskog, Skogby, Björkholm, Odesö, Skåldö, Baggö.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2843418

Ylipäällikkö Mannerheim antoi käskyn 16.7.1941 klo. 18.00 siirtää pääosan divisioonasta Itä-Karjalaan.

 

Pohjankurun asemalta Junalla Tohmajärvelle 17.7.1941-18.7.1941

Osasto sai käskyn 16.7. 1941 klo 18.00. Siirtää joukot 17.7.1941 klo. 8.00 Pohjankurun asemalle.

Pohjankurun kautta kulki Hangon rata. Pohjankuru aema laukkautettiin vuonna 1977 ja henkilöliikenne kokonaisuudessa vuonna 1979.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2843420

17.7.1941. Juna lähti liikkeelle Pohjankurun asemalta klo. 12.20. Juna kulki reittiä: Lahti - Mikkeli - Pieksamäki - Viinijärvi.  Juna saapui 18.7. klo 18.30 Tohmajärven asemalle. Välittömästi joukot siirtyivät Peijanniemen kylään, jonne leiriytyivät. Seuraavana aamuna 19.7. klo 8.30. saapui toinen joukko junalla Tohmajärven asemalle.

Junalla Pohjankurun asemalta 177.1941 Tohmajärven asemalle.

Saapuminen Tohmajärvelle 18.7.19412

17.7.1941. Juna lähti liikkeelle Pohjankurun asmalta klo. 12.20. Juna kulki reittiä: Lahti - Mikkeli - Pieksamäki - Viinijärvi.  Juna saapui 18.7. klo 18.30 Tohmajärven asemalle. Välittömästi joukot siirtyivät Peijanniemen kylään, jonne leiriytyivät. Seuraavana aamuna 19.7. klo 8.30. saapui toinen joukko junalla Tohmajärven asemalle.

Siirtyminen rintamalinjalle Värtsilä, Suistamo, vanhan rajan ylitys

22.7.1941. klo 16.30 Osasto lähti marssille sekä polkupyörillä ja kuorma-autoilla siirrettiin kalusto. Matka kohti rintamalinjaa oli alkanut. Värtsilä - Saanlahti - Suistamo - Lemettitien varressa  leiriydyttiin.  

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2843420 

29.7. 1941. Osasto jatkoi Kärmästen maastoon. Matkalla pyrittiin pysähtymään vesistön ääreen, missä miehet vilvoittelivat uimalla.

31.7.1941. Osasto ylitti vanha rajan ja saapui Mannerin kylään.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2843422

2.8.1941 - 13.8.1941. Osasto savutti rintamalinjan ja he aloittivat sotatoimet. Osasto  osallistui taisteluihin mm. Suoman kylässä, missä hyökkäsi 11.D.:n vasenta reunaa. Toinen ryhmä varmisti Hyrsylästä tulevan tien ja Niskavaaran kylän maantien suuntaan.

13.8.1941 - 16.8.1941. Osasto sai marssikäskyn siirtyä Palolahti – Suurmäki alueelle. Osasto leiriytyi Suurmäen kylän koillispuolelle. Sieltä  käskystä siirryttiin Suurmäki – Varloi – Niiniselkä – Nurmoila suuntaan ja osasto leiriytyi Nurmiselän kylän maastoon.  

Seuraava allaoleva teksti koskee pääkartasta avautuvia kyläkarttoja topograafiset, 1:20000 kartat. Karttoja saa käyttää ja jakaa vapaasti ei-kaupalliseen käyttöön ilman erillistä lupaa. Julkaisun yhteydessä on mainittava seuraava teksti: Tämän karttatuotteen digitoimisen ovat rahoittaneet Karjalan Kulttuurisäätiö, Genimap Oy, Maanmittauslaitos, Lappeenrannan kaupunki, Imatran kaupunki ja Joutsenon kunta. Skannaustyön ovat suorittaneet Imitsi Oy ja Topografikunta. ©Maanmittauslaitos ja Topografikunta. Kaupalliseen käyttöön tarkoitettu käyttö edellyttää lupaa joko Maanmittauslaitokselta ( www.nls.fi ) tai Topografikunnalta (puhelin: (09) 181 55835).

 

Osasto taistelussa, Puskujärvi, Niiniselkä, Kuskala, Saarimäki 17.8.1941-20.8.1941

17.8.1941. Osasto hyökkäsi ja partioi  tiensuunnassa.  Yksi joukkue meni varmistamaan Puskujärvi väliselle kannakselle. Iltapäivällä klo 17.45. saatiin taisteluhälytys koska III/JR22 tekemä hyökkäys oli epäonnistunut.   Kev.Os.19, määrättiin vahvistamaan yhdellä konekivääri joukkueella ja suorittamaan vastahyökkäys maantietien - Niiniselkä – Puskuselän kylä suunnassa.  Yksi konekivääri joukkue määrättiin asemiin Niiniselän kylän kaakkoispuolelle.

18.8.1941. Osaston hyökkäys alkoi klo 9.30 jolloin osasto sai käskyn osallistua Puskuselän kylän valtaukseen yhdellä jääkärikomppanialla. Osasto hyökkäsi Puskujärven itäpuolella.

19.8.1941. Osasto varmisti Huskalan kylässä. Siellä partioitiin  Huskala - Saarimäki kylän suunnassa joka oli vihollisen miehittämä.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2843427

20.8.1941. Osasto sai käskyn varmistaa kahdella joukkueella Arsijärven kaakkoispään kannasta. Säntämän lohkolla vihollisella oli voimakas hyökkäys aamulla kello 5.00. Hyökkäys torjuttiin. Vihollisen tappiot 50 miestä ja omat tappiot yksi kaatunut ja kolme haavoittui.

Osasto taistelussa, Petisjärvi, Irisjärvi, Arisjärvi, Niiniselkä 22.8.1941-24.8.1941

22.8.1941. Osasto taisteli Arsijärven kaakkoiskulmassa. Vihollisen kovan konekiväärituli pakotti vetäytymään.

 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2843660

23.8.1941. Osasto tiedusteli Niiniselän maastoa.

24.8.1941 – 29.8.1941. Osasto leiriytyi, tientekoon ja harjoituksiin.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3450610

Osasti eteni Saarimäki ja seuraavana Tarasjärven eteläpää 5.9.1941-6.9.1941

2.9.1941.  Kev.Os.19 alistettiin maj. Riitesuolle.

Saarimäen valtauksen jälkeen osato hyökkäsi Säntämä, Nurmoilan välille.  Laguksen joukot valtasivat Aunuksen.

3.9.1941. Osasto eteni tietä, Niiniselkä, Puskuselkä, Vekkuselkä, Saarimäki, Tarasärvi, Mäkrijärvi.

5.9.1941. Osasto varmisti Puskuselän kylän länsirannan maastossa. Osaston partio tiedusteli tien ja sillan kuntoa ja todettiin käyttökelpoiseksi Tarasjärven ja Sikurijärven väli. Saivat  marssikäskyn klo 13.20 siirtyä Saarimäen eteläpuolen maastoon.  

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2843433

6.9.1941.  Osasto eteni Tarasjärven eteläpuolelle.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2843433

8.9.1941. Osasto eteni Tarasjärvi -  Mäkrijärvi – Vaaseni ja sieltä edelleen kohti Syväriä. Osaston kärki saapui Syvärille. Kevytosasto 19 kärkiryhmä sai hyökkäyskäskyn maj. Marttiselta vallata Syvärin rautatieasema ja katkaista Muurmannin rata. Hyökkäys alkoi kello 17.00. Syvärin rautatieasema oli vallattu klo. 17.50. Hyökkäys eteni onnistuneesti ja jatkui Syvärin sillalle saakka. Taistelut jatkuivat seuraavana yönä. Vihollinen yritti vallata aluetta takaisin. Vihollisen hyökkäys alkoi aamulla kiivaana 9.9.1941 tulittivat voimakkaasti ampuivat piiskatykillä. Hyökkäys torjuttiin tykistön tuella. Vihollinen aloitti perääntymisen kiireellä. Juoksivat karkuun ilman aseita. Taistelussa saatiin runsaasti vihollisen aseita ja kalustoa sekä viljalastissa ollut juna. Vihollisen miesmenetykset oli suuret.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2843436

10.9.1941 - 16.9.1941. Osasto partioi Syvärin joen ja asemanseutua.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2843442

Osasto taisteli Tarasjärvi, Mäkrijärvi, Vaaseni ja kohti Syvärin asemaa 7.9.1941- 9.9.1941

17 divisioonan komentopaikka oli tässä ja taustalla Vaaseninjoki 7.11.1941

Kev.Os.19 miehet Syvärillä tauolla. Unto Mänty sai II luokan mitalin.

Syvärin asemalta itään ja Mäntysovan kylästä ylitettiin Syvärinjoki 17-18.9.1941

11.-17.9.1941. Osasto partioi aluetta ja selvitti mahdollista ajoreittiä Mäntysovan kylään. Vihollinen oli perääntyessä hajottanut siltoja.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2843447

Osasto siirtyi Syvärinjon rantatietä 17.9.1941. Käsky siirtyä Mäntysovan kylään. Matka alkoi kello 14.10 ja perille saavuttiin 19.00.

Syvärin joki ylitettiin Novoselkään syöksyveneillä 17-18.9.1941.

17.Divisioonan Esikunta sijaitsi Vaasenissa Syvärillä Jatkosodan asemasodan aikana. Divisioonan joukkoihin kuuluivat JR 13, JR 34, JR 55 (jäi Hangon rintamalle kesällä 1941), JR 61 (saapui JR 55:n tilalle), Kev.Os 19, KTR 8, Rask.Psto 24 (asemasodan loppuvaiheeseen asti), VP 34, Pion.P 32, 38.Kenttäsairaala sekä muita divisioonajoukkoja.

17.Divisioonan Esikunta sijaitsi Vaasenissa Syvärillä Jatkosodan asemasodan aikana. Divisioonan joukkoihin kuuluivat JR 13, JR 34, JR 55 (jäi Hangon rintamalle kesällä 1941), JR 61 (saapui JR 55:n tilalle), Kev.Os 19, KTR 8, Rask.Psto 24 (asemasodan loppuvaiheeseen asti), VP 34, Pion.P 32, 38.Kenttäsairaala sekä muita divisioonajoukkoja.

Osasto taisteli, Bulajevam, Shemenski, Pertjärvi 18.9.1941-11.10.1941

18.9.1941. Majuri Marttiselta osastolle käsky hyökätä Bulajevaan.

19.9.1941. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2843451

20.9.1941. Osasto Javanainen sai käskyn ottaa vastaan Osasto Riitesuon tehtävät. Samaan aikaan etenivät joukot Bulajeviin (Shemenskiin).

21.9.1941. Osasto partioi Pertjärven ja Shemenskistä eri suuntiin.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2843454

11.10.1941. Osasto jatkoi sotatoimia Homorovitsin ja Pertjärven suunnassa.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2843456

Kartassa ovat 5.D, 17.D, 11.D ja 7.D. Divisioonien toiminta-alueet sekä joukot.

Bulajevassa telatraktorilla vedetään perunapellolla lavettia 25.4.1942.

Osasto luovutti asemat JR13:sta, siirtyi lepoon Syvärin Kaupungin itäpuolelle

11.10.1941. Jatkettiin sotatoimia Homorovitsin ja Pertjärven suunnassa.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2843456

13.10.1941.  Luovutettiin asemat ja saatiin käsky Marssia lepoon Syvärin kaupunkiin sen itäiseen osaan.

18.10.1941.  Osasto palasi Shemenskiin http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2843458

Osasto palasi Shemensikkin ja aloitti vastaiskun 18.10.1941-31.12.1941

18.10. Osasto palasi Shemenskiin.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2843458

23.10. Osasto aloitti vastaiskun tykistön ja JR13 ja JR61 kanssa

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3450626

Osasto partioi Shemenski, pertjärvi, Saksajärvi alueita. 1.1.1942-10.4.1942

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2843960

3.1.1942. Osaston partiointialuetta olivat Shemenskissä, Pertjärvi, Saksjärvi, Mäntysova ja Syvärin kaupunki. Pakkanen oli kivunnut alkuvuodesta - 45 asteen tuntumaan. Talvi oli kylmä ja lunta runsaasti. Vihollinen oli yllättänyt Shemenski ja Pertjärven välillä auton ja ampunut kuljettajan. Autossa olleet kolme sotilasta pääsivät pakoon.

10.1.1942. Samalla tiellä oli jälleen kaksi vihollissotilasta, pyysivät autonkyytiin, ne kuitenkin pidätettiin.  Loikkareita oli tullossa seuraavana päivänä. Joulusta asti osaston sauna oli joka päivä lämmitetty.

 22.1.1942. Täydennysmiehiä saatiin 24 alokasta. Muodostettiin III joukkue jota johtaa kers. Pentti Saari.

1.2.1942. Pidettiin hiihtokilpailut. Osallistujia oli 31. Osaston komentaja, maj. Javanainen kunnioitti kilpailuja läsnäolollaan.

14.2.1942. Komppanian pitkäaikainen päällikkö luut. V. Paasilehto sai siirron rajajääkäri pataljoonaan.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2843971

Komppanian päälliköksi määrättiin luut. P. Aarnio.

26.2.1942. Vihollisen 50 miehen partio oli päässyt  läpi Pertjärvi ja Saksjärvitien ja pääsivät ylittämään Syvärin.  Hälytettiin 1KK ryhmä ja 2.kompp. partio.

27.2.1942. Vänr. Nyman ja 2 au. ja 12 miestä lähtivät partioon. Reitti kulki Syväri – Mäntysova – Shemenski – takaisin Syvärille.

6.3.1942. Komppaniasta kotiutettiin 26 vanhimpia miehiä.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2844042

Huhtikuulla kelirikkotaistelu Shemenski, Pertjärvi 11.4.1942-18.4.1942

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3450700

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3450701

11.4.1942. Kev.Os.19, määrättiin Shemenskiin. Vihollinen oli aloittanut hyökkäyksen ja vallannut huoltotien. Osasto puolusti Shemenskin ja Pertjärven suuntaan. Ensimmäinen joukkuen osallistui Saksjärven suunnassa ja oli alistettuna 2.K:lle.  

JR61 komentopaikka oli menetetty. Vadrusjärven molemmin puolin oli vihollinen vallannut ja JR8 oli joutunut vetäytymään.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3450693

12.4.1942 –  14.4.1942. Vihollinen siirsi 12.4. vastaisena yönä lisää joukkoja ja tunkeutui Shemenski - Pertärvi tielle Rapovanmäen kohdasta. Saksjärven suunnalla osaston taistelut jatkuivat. Osaston joukkoja siirrettiin nopeasti paikasta toiseen. Kiivaita taisteluja käytiin Shemenskin, Pertjärven, Pajarinmäen, Bulajevan ja Mäntysovan suunnassa. Shemenskin ja Pajarinmäen suunnalla taisteli Kev.Os.19 rinnalla Kev.Os.4. Vahvistuksena saapui kapteeni Ojalan JR23 joukkue joka ilmoittautui ev. Roosille.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3450708

Ilveksen sisäiset yhteydet + kaaviopiirros

• Rintamalla annettuja tehtävä käskyjä

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3450709

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3450710

14.4.1942. Rykmentin erilliskäsky N:o 3. Kev.Os. 19 huolehtii Shemenskin kylän puolustuksesta. Rykmentinkomentaja everstiluutnantti H. Roos. Adjutantti kapt. Byholm

13.4.1942. Pertjärvellä lohkojen saumakohdassa 11.divisioonan Kev.Os.10 ratsumestari O. Rajasaaren joukot hyökkäsi.  Nikolin järvestä lounaaseen hyökkäsi II/JR51. 6./JR8 eteni tien eteläpuolella länteen. 1./RajaJP 4 hyökkäsi Nikolinjärven maaston kautta länteen. Vihollisen tappiot oli 400 kaatunutta.

14.4.1942. Kenraalimajuri Blick kävi tutustumassa pääjärven tilanteeseen iltapäivällä Kev.Os.19 ja 2./Kev.Os.4 lohkolla. Vihollinen oli painostanut koko päivän. Vastaiskua oli yritetty, mutta se oli epäonnistunut.

 16.4.1942. Shemenskiin saapui lisävoimia. 5:divisioonan 1/JR22 ja II/JR 22 saapui sekä JP4 Maaselän ryhmästä, myös pioneerit PsPr:stä, kaikki alistettiin 17.divisioonan komentajalle.

Vääräjärvestä itään oli iso vihollisjoukko. Pajarinmäen suunnassa oli havaittu vihollisjoukko. Linjalla Kimijärvi – metsälinja joutui KevOs.19 perääntymään 50 metriä vihollisen painostuksesta.

Shemenskistä toisaalle oli vihollinen vallannut maantietä. 17.D:n komentaja valmisteli vastahyökkäystä, vallatakseen takaisin vihollisen valtaaman alueen.  

Joukkueet ryhmiteltiin, komentaja määräsi oikealta sivustolta lukien JR61 joka edelleen vastasi etulinjasta: I ja II/JR23, III/JR50 ja Kev.Os.4, 35.KssK, Kev.Os.19, 19.Tyk.K, SissOs./17.D:n 1/JR22, II/JR 22, JP4 Maaselän ryhmä, pioneerit PsPr, IskuK/VI AK.

Ryhmä Javanainen Kev.Os.19 hyökkää Semenitsijärven ja Rapovanjärven kannaksen kautta ja pyrkii saamaan yhteyden muihin osastoihin. Hyökkäys etenee Os.Suden vasemmalla sivulla. Tällöin venäläisten joukkojen hyökkäys kulki 40 km alueella.

17.4.1942. Aukijärven länsipuolella noin 1.5. km Os.Susi tuhosi vihollisen 20 korsun korsukylä.

Huhtikuun kelirikko taistelu jatkui 18.4.1942-1.5.1942

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3450694

18.-28.4. Osasto torjui vihollisen hyökkäyksen. Vihollinen teki hyökkäystä usealla lohkolla.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3450718

19.4.1942. Komentaja, jääkärikenraalimajuri Sundman antoi taistelukäskyn joukoilleen. Taisteluosasto Javanainen Kev.Os.19, IskuK/VI AK, SissiOs./5.D + 39.Tyk.K – 2j. Hyökkää Pääjärvi – Rapovanjärvi kannakselta Taisteluosasto Suden vasenta sivustoa.

Komentaja määräsi, että etulinjan huoltotiet on saatava auki. Tätä operaatiota määrättiin johtamaan ev. G. Snellman. Hänelle alistettiin JR61, Kev.Os.19, Siss.Os, 19.Tyk.K, 17.D, IskuK/VI AK, JP4, 3.Ps.K. Saksalaisten raskas panssaritorjunta joukko 163.d, Taiselu Susi jolle alistettu I/JR22, III/JR50, Kev.Os.4:n kaksi kompp., 35.Kss.K,  II/JR23. Taistelu etenee Aukijärven pohjois- ja luoteispäähän. Pääjärvi -  Rapovanmäen kannakselta eteläiseen suuntaan, Pajarinmäki.  Hyökkäys eteni ja vihollinen perääntyi.

20 – 24.4.1942.  Hyökkäys ei  edennyt. Aikomuksena oli luopua valtausaikeista. Tykistörykmentti Valla oli ampunut kaikkiaan 7627 kranaattia, joista noin puolet oli tulivalmisteluja.

25.4.1942. Väsyneet miehet pääsi hetkeksi lepoon.

JR61 komentaja ev. Roos, otti rintamavastuun hänen entisellä rintamalla. III/JR50 alistettiin V AK:lle. 17.D:n jäi alistetuksi JP4, Kev.Os. 4, I/JR22 ja II/JR22.  Kev.Os.19 oli aamupäivällä siirtynyt Harhasuon laitaan. Iltapäivällä tilalle tuli Vikströmin porukka. Hyökkäys alkoi tuottaa tulosta iltapäivällä. Saksjokea pitkin Maltarin kukkulan ympäri oli vihollinen perääntynyt.

KevOs.4 oli alistettuna ev. Roosille 10.5.1942 asti.

31.5.1942. Osasto määrättiin Rykmentinkäskyllä alistettuna JR61:lle. Siirtyy Pääjärven eteläpuoliseen maastoon.

 

Muistomerkki ja osaston lakkauttaminen 14.7.1942-18.7.1942

14.7.1942 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2844108

Kevytosasto 19 kunniaksi määrättiin pystyttämään muistomerkki Shemenskiin. Muistomerkki pystytetään Shemenskin tien risteykseen, jossa tie haarautuu korpeen. Lohkolle, jossa Kev.Os.19 torjui vihollisen kovat hyökkäykset huhtikuulla 1942. Muistomerkin suunnittelmaan ja valmistamaan  määrättiin korp. Unto Mänty ja komennuskunta.

17.7.1942 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2844110

Shemenskiin oli Kevytosasto 19, pystytetty muistomerkki joka julkaistiin kello 13.00. Huonosta säästä huolimatta oli paikalla juhlallinen hetki. Komentaja julkaisi muistomerkin ja jakoi 1 luokan mitaleita.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3450697

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2844114

18.7.1942. Kevytosasto 19 lakkautettiin. Tämä tilaisuus pidettiin Syväri Kaupungissa.  Miehistöstä siirrettiin JR22:n johon  sijoitettiin 20 au. ja 90 miestä myös JR34:n määrättiin myös 8 au. 26 miestä. Vänrikki Niemelän ja Salo siirrettiin JR22:een. Luutnanttit: Tuominen, Puukka ja Hellen siirretään divisioonaan.

Kev.Os.19, ei ole enää, mutta osa on muistoissa historian lehdillä. Kev.Os.19. esimerkillinen ja kunniallinen retki on päättynyt. Kiitos heille. Syvärillä 18.7.1942, alik. Vilho Kuusela. Kuusela piti osaston sotapäiväkirjaa.

Jalkaväkirykmentti 22 (JR22)

 

JR 22 n viestimiehet seuraavat hyökkäystä vetäen tapsia väliaikaista rajaviivaa pitkin. Lähde: SA-kuva (api) 

Jalkaväkirykmentti 22 (JR 22) kuului jatkosodassa 5.Divisionaan ja sen perustamisesta vastasi Lahden suojeluskuntapiiri.

Osana uutta alistussuhdejärjestelmää 5.D ja 10.D vaihtoivat 19.6.1941 joukkoja siten, että suojajoukkona toimineet JR 2 sekä III/KTR 3 liitettiin 10.D:aan ja JR 22 sekä III/KTR 9 liitettiin vastaavasti 5.D:aan.

JR 22:n komentajat:

·         eversti Karl-Vilhelm Grünn 20.6.1941 - 2.8.1941

·         everstiluutnantti (everstiksi 6.8.1941) Väinö Merikallio 2.8.1941- 12.8.1941

·         majuri Lahja Oksanen 11.8.1941 - 18.8.1941

·         eversti Matti Laurila 18.8.1941 - 18.2.1942

·         everstiluutnantti Reino Inkinen 20.2.1942 - 21.11.1943

·         eversti Armas Kemppi 21.11.1943 - 31.12.1943

·         Rykmentin kuormaus Lahden, Heinolan ja Jyrängin asemilla ja junakuljetus Selänpään asemalle. Leiriytyminen Verlan teshdasaleen - Ojasillan maastoon. keskityskuljetus Selänpäästä Niittylahden asemalle 29.6.1.7.1941, kuljetetus vei suunniteltua enemmän aikaa rautateiden ruuhkaisuuden vuoksi.

·         3.-4.7.1941 marssi Tuupovaaran kautta Einisjärven maastoon.

Linjoille meneviä miehiä. Tauon aikana he ryntäävät lähimmälle kaivolle janoaan sammuttamaan. (JR22 Rask. Kkk.) Lähde: SA-kuva (api)

Divisioona antoi 2.7.1941 käskyn hyökkäysvalmiusryhmitystä varten, jonka mukaan JR 23 valtaa Korpiselän kirkonkylän. 4.7.1941 uusi divisioonan käsky, jonka mukaan D:n hyökkäyskaista jaetaan JR 23:n ja JR 22:n kesken siten, että D:n oikea raja oikeana rajana ja tie Mannervaara - Korpiselkä vasempana rajana JR 22:n kaistaksi.

5.7.-11.7.1941 Korpiselkä

I/JR 22 määrättiin puolustukseen rykmentin hyökkäyskaistalle ja se aloitti marssin illalla klo 10. Loput rykmentistä klo 23.30. Rintamavastuu siirtyi JR 23:lta seuraavana aamuna klo 8. III/JR 22 oli määrätty D:n reserviksi.

5.D:n tehtävänä oli vallata Korpiselkä ja jatkettava etenemistä tavoitteena Teronvaaran - Muannon maasto, välitavoitteena olivat Kokkarin ja Tolvajärven kylät.

5.D aloitti hyökkäyksen voimakkaalla tulivalmistelulla klo 23.40 9.7.1941 ja jalkaväki aloitti hyökkäyksen pian puolen yön jälkeen, JR 23 hyökkäsi Syrjävaarasta tavoitteena Korpiselkä - Ristikankaan tie.

Aamuyöstä klo 3.30 suomalaiset olivat saavuttaneet kirkonkylän ja Ristikankaan tienristeyksen välisen maantien, Taistelu Ristikankaan tienristeyksessä olevia vihollisia vastaan jatkui. II/JR 23 sai käskyn varmistaa Korpiselän suuntaan. Samaan aikaan III/JR 23:n ja III/JR 22:n tuli hyökätä tiensuunnassa itään. Tienhaara saatiin vallattua tykistön avustuksella 10.7.1941 illalla klo 7.

Päähyökkäys Korpiselkää vastaan alkoi 10.7.1941 klo 15. JR 22 hyökkäsi (I/JR 22 oikealla ja II/JR 22 vasemmalla) tien suunnassa lännestä, II/JR 23 koillisesta tien suunnassa ja I/JR 23 pohjoisesta. I/JR 23 eteni kirkonkylään saakka, mutta vihollisen vastarinta pysäytti etenemisen.

Vihollisella oli vahvat varustukset Korpiselässä, niitä ei saatu murretyksi päivän eikä iltayön kuluessa. Vihollisen pesäkkeet murskattiin aamuyöstä ja klo 8 alkaneen tykistökeskityksen jälkeen JR 44 hyökkäsi kirkonkylään, II/JR 44 Luutalahdesta Korpiselkään johtavan tien lounaispuolella ja sen oikealla puolella III/JR 44. I/JR 22 yhtyi hyökkäykseen III/JR 44:n oikealla puolella.

II/JR 44 kohtasi vain vähän vastarintaa ja Korpiselän tienristey vallattiin, myös III/JR 44 saavutti tavoitteensa. Tämän jälkeen II/JR 44 ja III/JR suunnattiin Ristikankaalle liittymään itään päin aloitettuun etenemiseen.

Vihollinen oli lyöty ja vetäytyi Tolvajärven tietä itään.

JR 22:n viestimiehet seuraavat hyökkäystä vetäen tapsia väliaikaista rajaviivaa pitkin. Lähde: SA-kuva (api) 

Karjalanarmeijan ryhmittyminen 10.7.1941.

13.7.-12.7.1941 Kokkari, Tovajärvi

Kun Ristikankaan tienhaara oli vallattu, sai I/JR 44 käskyn vihollisen takaa-ajoon Kokkaria ja Tolvajärveä kohti.

Vihollinen viivytti etenemistä kiivasti ja I/JR 44 eteni Vuotsijärveen laskevan puron tasalle iltapäivään kello neljän maissa. Tämän jälkeen kärkipataljoonaksi vahtui JP 4 ja I/JR 44 seurasi sitä ja puhdisti tien sivumaaston.

JP 4 saavutti Tjokin kylän, jonka vihollinen oli jättänyt. Kokkarin kylässä asettui vastarintaan. I/JR 44 hyökkäsi tien suunnassa sen molemmin puolin, JP 4 oli I/JR 44:n oikealla puolella. Tykistön avulla Kokkarin kylä saatiin vallattua kello 0.30 12.7.1941.

III/JR 22 saapui myös Kokkariin ja se sai käskyn jatkaa vihollisen takaa-ajoa Tolvajärven suuntaan. Viholline teki jälleen ankaraa vastarintaa ja eteneminen pysähtyi Sonkusjärven eteläpuolelle. Paikalla saapui II/JR 44, joka määrättiin etulinjaan ja hyökkäämään Tolvajärvelle. II/JR 44 aloitti hyökkäyksen kello 5, 12.7.1941. Vihollinen jätti asemansa kello 6.45 ja vetäytyi uusiin asemiin Varolammen eteläpuolelle, josta se joutui irrottautumaan kello 10. JR 44 eteni Tolvajärvelle, II/JR 44 kärjessä ja Tolvajärvi vallattiin puolen päivän jälkeen.

13.7.21.7.1941 Pitkäranta, Salmi

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=26939003   

Korpiselkä 10.7.- 11.7.1941

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=26939005

Pitkäänrantaan ja Tuulosjoelle

II/JR 22:n jääkärijoukkue lähetettiin 14.7. klo 23.30 D:n käskystä varmistamaan Hiisijärven kannasta. 

Partioi Tolvajärvi – Ägläjärvi.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=26939009

I/JR 22:n taistelutoiminta Salmi – Tulema 19.7. – 21.7. 1941

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=26939009 

Hyökkäsi Salmin kylään lännestäpäin. Tuleman taistelu 19.7.- 21.7.

Salmi – Räimälän taistelu

Jatkosodan hyökkäysvaiheessa, Salmin valtausoperaation yhteydessä, Jääkäripataljoona 3 katkaisi maantien Räimälän länsipuolella 19.7.1941 ja ryhmittyi joen rannalle asemiin, rintamasuunta itään, länteen ja etelään. Muut joukot valtasivat Salmin kirkonkylän 21.7. Jotta uudessa vaiheessa hyökkäystä voitaisiin sujuvasti jatkaa, tuli Räimälän viholliset lyödä. Niinpä JP 3 ja JR 22:n III Pataljoona hyökkäsivät vielä samana iltana Räimälään ja löivät vihollisen kylästä. Lähes 300 vihollista kaatui tuossa taistelussa.

Salmi, Räimälä

22.7.-23.7.1941 Rajakontu

Tykistöryhmä (KTR 4:n 1 Patteristo, vajaa Rask.Psto 2 ja vajaa Rask. Psto 24) aloittivat kello 3 iltapäivällä lyhyen tulivalmistelun. III/JR 22 aloitti hyökkäyksensä myöhässä ja hyökkäys tyrehtyi Rajakonnun kylän pohjoislaitaan. Seuraavana päivänä II/JR 22 yritti kolmen patteriston tukemana vallata kylän, tämäkään yritys ei tuottanut tulosta.

Myöhemmin saman päivän aikana hyökkäystä yritettiin uudestaan vahvistetuin voimini. Vihollisen bunkkerit tuhottiin suorasuuntausammunnalla. Illalla 23.7.1941 tykistö ampui tunnin tulivalmistelun, jonka jälkeen JR 22 ja JP 3 valtasivat Rajakonnun.

24.7.-14.8.1941 Tuulos, Säntämän taistelu

23.7.1941. Taisteluosasto Järvinen eteni Suurmäestä kohti Vitelettä joka vallattiin seuraavan aamuna.

JR 22:n vahvennettu I Pataljoona lähestyi Vitelettä Kaukojärven suunnasta. Everstiluutnantti Merikallion johtamat 1. Jääkäriprikaatin pääosat ja Rask. Psto 2 sekä Rask.Psto 24 saapui Rajakonnusta Laatokan rantatietä Vitelen suuntaan. Venäläiset joutuivat vetäytymään Viteleestä Tuulosjoelle. 1. Jääkäriprikaatti yritti katkaista vihollisen vetäytymistien mutta ei onnistunut.

24.7.1941. Ylipäällikö Mannerheim pysäytti Karjalan Armeijan etenemisen Viteleen-Vieljärven tasalle. Armeijan vasen siipi oli jäänyt Kollaa – Tolvajärvi tasalle. Vaarana oli, että vihollinen saattaa hyökätä IV Armeijakunnan oikealta ja pohjoisesta Suojärven alueelta. Karjalan Armeijan piti saavuttaa Sotkajärven – Säämäjärven -  Suojärven linja, ennen kuin VI Armeijakunta voisi jatkaa hyökkäystä Syvärille. Eversti Lagukselle annettiin lupa edetä keveillä joukoilla Tuuloksen - Säntämän tasalle.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=26939015

24.7.1941. Hälytysvalmius Kauksjärven suuntaan. 7.K. vahvistettiin yhdellä KK. joukkueella. Suunnassa Kauksjärvi – Suurmäki.

25.7.1941. 1. Jääkäriprikaatin joukot saavuttivat Tuulosjoen ja Säntämän sekä ryhmittyivät puolustukseen.

 VI Armeijakunnan tykistö ryhmitettiin uudelleen. Everstiluutnantti von Konowin komentama tykistöryhmä, johon kuuluivat Kev. Psto II, III/KTR3, Rask.Psto 2 ja Rask.Psto 3, tuk Osasto Lagusta.

Tykistöryhmä von Konowin tuliasemat olivat Tuuloksen luoteispuolelle. Everstiluutnantti Somerton komentama tykistö ryhmä, johon kuuluivat 1/KTR3, II/KTR4 ja Rask.Psto 24, tuki 5. Divisioonan tuliasemistaan Viteleestä. Raskas Patteristo 3 oli Salmissa rannikkopuolustuksessa Lankalansaaren ja Mantsinsaaren suunnilla. 1. Divisioonan tykistä I/KTR5, III/KTR5 ja Rask.Psto olivat Vieljärven suunnalla.

Karjalan Armeijalle alistettiin Hangosta siirretty 17. Divisioona ja saksalainen 163. Divisioona. Karjalan Armeijalla oli yhteensä 34 suomalaista ja neljä saksalaista patteristoa.

26.7.1941. Määrättiin III/JR22 5.D:n käyttöön.

27.7.1941.  Rajakontu – Kauksijärvi – Suurmäki.

Viteleen länsipuolella oli I/JR22 ajalla 25.7. – 3.8.1941.

Ala-Viteleessä rantavarmistuksessa oli III/JR22, ajalla 29.7. – 6.9.1941.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=26939017

7.8. – 14.8.1941. Pataljoona puolustustaistelussa Säntämässä.

1.       kuva. Kenraalit Talvela, eversti Karhu ja eversti Lagus ym. Rajakontu 26.7.1941.

2.       kuva. Suomalaisten rakentamasta ponttonisillasta ylitys, Tuulos 5.9.1941.

3.       kuva. Tankit ylittivät Ponttonisillasta, Tuulos 5.9.1941.

4.       kuva. Rajakivi Rajakontu 1.8.1941.

5.       kuva. Vangit vietiin polkusillasta Tuulosjoen yli 5.9.1941.

6.       kuva. Kenraali Talvela, eversti Lagus, Salmissa noin 4 km ennen Tuleman kylää 19.7.1941.

7.       kuva. Hyökkäysvaiheen etenemistä Tuuloksesta kohti Aunusta 5.9.1941.

 

18.8.-20.8.1941 Varloi, Puskuselkä taistelu

 

Jalkaväkirykmentti 22:n III Pataljoona (5.D) eteni lännestä ja valtasi Varloin tienristeyskylän 27.7.1941 sekä aloitti tämän jälkeen aktiivisen tiedustelun lähikyliin itään, kaakkoon ja etelään. Vihollisen pyrkiessä valtaamaan kylää takaisin elokuussa 1941 JR 13:sta II Pataljoona (17.D) tuki kyläalueen puolustusta vastahyökkäyksellään 13.-15.8. Tässä Varloin taistelussa venäläisten tappioiksi laskettiin yli 500 kaatunutta, kuusi tuhottua hyökkäysvaunua ja runsaasti raskasta kalustoa sotasaaliiksi jääneenä.

10.8.1941. III/JR22 Joukkueen taistelu Vaarloi lohkolla.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=28153953

Sunnuntaina klo 8.00 puolijoukkueen tehtävänä yhdessä 8 K:n kanssa mennä viereiseen kylään missä tiedettiin vihollisen olevan. Puolijoukkuetta johti kers. Virlander. 2-puolijoukkue jäi varmistamaan Varloin hautuumaan laitaan vänr. Salmisen johdolla.

1-puolijoukkue pääsi kylän laitaan ja otti asemat ja oli valmiina toimintaan. klo 15.00 teki vihollinen hyökkäyksen. Kahden tunnin ajan kestänyt voimakas taistelu jossa tulitettiin tehokkaasti ja viholliselle saatiin paljon tappiota. Klo 17.00 oli kivääri komppania vetäydyttävä tornimäkeen, jossa tunnin ajan kk:n tulella viivytettiin hyökkäävää vihollista. Vihollisen hyökkäysvaunut tulittivat mm. korp. Jokisen kivääriä mutta onnistumatta saamaan osumaa.

Vihollisen painostuksen kasvaessa ja saarroksen uhatessa vedettiin joukot taaksepäin, vetäydyttiin Varloin kylään illalla klo 20.00. Kylässä asetettiin puolustuslinjaan. Seuraavana aamuna klo 9.00 lähti 1-puolijoukkue jälleen 8 KK:lle alistettuna tekemään vastahyökkäystä. Tällä kertaa päästiin lähes ilman vastarintaa purolinjalle. Asemiin ei ehditty kun vihollinen hyökkäsi ja oli vetäydyttävä takana olevalle kukkulalle. Molemmat kiväärijoukkueet asetettiin kukkulalle puolustukseen. Hetken kuluttua aloitti vihollinen uuden hyökkäyksen pitäen kovaa meteliä. Konekiväärit toimivat kuitenkin hyvin ja käsikranaatein hyökkääjille tarjottiin ja hyökkäys torjuttiin. Vihollinen kärsi suuret tappiot.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=28153953

Aamuyöstä klo 3.00 teki vihollinen jälleen hyökkäyksen. Jälleen konekiväärit toimivat ja hyökkäys torjuttiin. Elokuun 13 päivän aamulla klo 3.00 annettiin käsky aloittaa KK:lla luja tulitus hyökkäysvalmisteluksi. Tulituksemme kesti 15 min, vihollinen rajusti vastasi tulituksella. Tulitusta jatkettiin lyhyin sarjoin tien vasemmalle puolelle, ruispellossa pakenevaa vihollista kohti. Klo 8.00 saatiin viholliselta ankara kranaatti keskitys. Molemmat hevoset haavoittuivat. Hevoset oli pakko siirtää lääkärin hoitoon.

Klo 9.00 kers. Virlanderin ohjatessa miinakentän läpi apuun tulleita JR13 miehiä. Haavoittui kersantti Virlander kranaatin sirpaleesta oikeaan jalkaan ja käsivarteen. Hänet oli pakko toimittaa taakse lääkärin apuun.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=28153959

Seuraavana 14. päivä vetäydyimme takaisin Varloihin. 2 joukkue varmisti koko taistelujen ajan Varloin kylää hautuumaa lohkolla.

9.8.1941. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=28153961

17.8.1941. Puskuselän taistelu.    

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=28154019

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=28154019

 

Tuulos jokilinjalla 3.9.-5.9.1941

 

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=26939021

3.9.1941. Tuulosjoen hyökkäystaistelu.

4.9.1941. Tat.Os.L hyökkää Sandebha – joen koillispuolella myllystä noin 800 – 400 m koilliseen. II P. etulinjassa ja I P. takana. III/JR 23, joka varmistaa vasenta sivustaa, Tuuloksen jokilinjalle. Rykmentin komentopaikka oli I P.:n ryhmittyessä. Tykistövalmistelu jälkeen klo 4.50 lähti etulinjassa ollut II P. liikkeelle.

Kesken hyökkäysvalmistelujen hyökkäsi vihollisen noin komppanian vahvuinen osasto voimakkaasti ja yrittivät saarrostaa. Kehitetty vastahyökkäys pysähtyi vihollisen voimakkaaseen vastarintaan. Vihollinen jatkoi hyökkäystä ja onnistuivat katkaisemaan viestiyhteyden. Taistelut jatkuivat kiivaana valtatien varressa. Tilanne laukesi kun Kev.Os. 4:n hyökkäsi valtatien suunnassa, jolloin vihollinen irtautui. Ryhmittyminen uuteen hyökkäykseen Kev.Os. 4, Tst.Os.L, I P. D:n tavoitteena II ja II P. alueen maaston puhdistus. Tavoite saavutettiin ja saatiin 150 vankia. Hyökkäys jatkui.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=26939023

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=26939025

 

5.9.1941. Eteneminen Syvärille. JR22 alistettiin Os. Lagukselle. Tuli tieto 6.9. että Aunus oli vallattu. Tuli käsky siirtyä Aunuksen suuntaan. Illalla tuli Laguksen käsky, jonka mukaan 7.9. aamulla JR22 tehtävänä  siirtyä Aunuksesta - Nurmoilan suuntaan suorittaa varmistus, Nurmoilan lentokentän eteläpuolelle saakka. Ottaa yhteys Pohjoisesta eteneviin 17.D:n joukkoihin.

12.9.1941.  JR22 siirtyi Utujärvelle.

13.9.1941. Siirtyi JR22 Syvärinlinjan puolustukseen.

 

Aunus, Nurmoila, Utujärvi 6.9.-12.9.1941

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=26939023

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=26939025

5.9.1941. Eteneminen Syvärille. JR22 alistettiin Os. Lagukselle. Tuli tieto 6.9. että Aunus oli vallattu. Tuli käsky siirtyä Aunuksen suuntaan. Illalla tuli Laguksen käsky, jonka mukaan 7.9. aamulla JR22 tehtävänä  siirtyä Aunuksesta - Nurmoilan suuntaan suorittaa varmistus, Nurmoilan lentokentän eteläpuolelle saakka. Ottaa yhteys Pohjoisesta eteneviin 17.D:n joukkoihin.

12.9.1941.  JR22 siirtyi Utujärvelle.

13.9.1941. Siirtyi JR22 Syvärinlinjan puolustukseen.

JR22 taistelun eteneminen.

Taistelut Syvärillä 13.9.1941-28.3.1942

Jatkosodan 5.Divisioonan johtamispaikka Syvärillä sijaitsi Ienimäjärven ja Pyhälammen välisellä kannaksella. Matkaa etulinjaan etelään Syvärin pohjoisrantaan oli noin 15 kilometriä. 5.Divisioonan joukkoihin kuuluivat JR 2, JR 22, JR 23, JR 44, Kev.Os 4, KTR 3, Rask.Psto 24 (alkaen kesäkuu 1944), VP 23, Pion.P 21 sekä muita divisioonajoukkoja.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=26939029

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=26939036

JR22  Puolustustaistelu Syvärillä

13.9.1941. Rykmentti oli Uutujärven maastossa. 5.D:n käsky, JR22 määrättiin ryhmittymään puolustukseen Syvärin pohjoisrannan lohkolle, 5.divisioonan oikealle puolelle.

21.10.1941. Siirtyi 4./JR22 marssien Voimalaitoksen maastoon. 5.D:n käskyllä 4./JR22 alistettiin JR44:lle. Lohkon komentaja ev. Matti Laurila.

Lotinapellon lohkolle I/JR22, lohkon oikea raja 5.D:n oikea reuna Myllynjuurella ja vasen raja Miroskinitski.

II/JR22 sijoittuu Lotinapellon lohkon reservinä, majoittuen Nosarevskajan kylään.

III/JR toimii reservinä 5.D:n ja sijoittuu  kaakkoispuoliseen maastoon.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3412927

10.11.1941. Syväri alkoi jäätyä, yöpakkaset -20 aseessa. Rykmentissä tehtiin ryhmityksessä vaihtoja.

23.11.1941. Vihollinen hyökkäsi 3./JR22:n lohkolla, noin 50 miehen voimin. Hyökkäys torjuttiin.

28.11.1941. Vihollinen hyökkäsi neljästä eri kohdasta, aloitti tykistötulella. Hyökkäys torjuttiin. Viholliselle merkittävät tappiot, arviolta 120 kaatunutta. Omia haavoittui viisi.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3412929

1.12.1941.  Käsky puolustuksen uudelleen järjestelyyn.

17.12.1941. Vihollinen hyökkäsi voimakkaasti Rykmentin lohkon oikealle laidalle. Viholliselle suuret tappiot arviolta 150 kaatunutta ja vankeja 67.  Voimakas vihollisosasto hyökkäsi Lotinapellon pohjoispuolella. Hyökkäys alkoi aamulla klo 6.00 tykistötulella.  Vihollinen työnnettiin puolenyön maissa takaisin Syvärin toiselle puolelle. Vihollisen tappiot oli 150 kaatunutta.

18.12.1941. Eversti M. Laurila lähti sairaalaan. Everstiluutnantti Oksanen otti rintamavastuun JR22:n lohkolla.

31.12.1941. Joulukuulla kuukauden viimeiset päivät olivat sotatoimien osalta rauhalliset.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3412931

1.1.1942. Vuosi alkoi rauhallisissa merkeissä. Komentaja oli divisioonassa ev. Karhun kutsuilla.

4.1.1942. Rautavaaran ja Uusitalon komppaniat vaihtoivat lohkonsa vasemman siiven komppanian asemiin. 345 Linn. P. alistettiin 5.D:lle ja III/JR22 alistettiin JR22:lle. Kenraali Talvela ja eversti Karhu tulivat komentopaikkaan.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3412933

15.1.1942. Kanttiinin ristiäiset, nimeksi tuli Lotta – Linna.

31.1.1942. Tammikuun taistelutapahtumat olivat vähäiset. 

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3412937

19.1.1942. Komentajat luovutustarkastuksella III/JR22 :n. Vaihto tapahtui evr. Karhun luona. Ev.luutn. Inkinen tukilinjan työmaa. Ev.luutn. Oksanen lähti autolla Nurmoilaan AK:n ja Pisiin.

28.2.1942. 5.divisioonan päälliköksi määrättiin Luutnantti Reunanen. Kotiutettiin 1902-05 syntyneet miehet. Helmikuu oli sotatoimissa rauhallista. 

19.3.1942. Kenraali Blick saapui komentopaikalle.

 

Majuri Reino Inkinen oli Kenraali Blickin divisioonan adjutantti. Hänestä tuli 18.2.1942 JR22 komentaja. Ylennettiin everstiksi.

 

Syvärin ranta lähellä Lotinanpeltoa: Pataljoonan komentokorsussa tutkii komentaja upseeriensa kanssa peitepiirroksia (I/JR 22). Lähde: SA-kuva (api)

Syvärin rantamaastossa JR22 komentaja, eversti M. Laurila, komentokorsussa myös adjutantti.

Syvärin ja Lotinapellon lohko 29.3.1942-16.4.1942

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3412942

Eversti Karhu ja Komentaja everstiluutnantti Inkinen olivat tarkastamassa Ohtalin lohkoa.

Voimalaitoksen lohkolle määrättiin suoritettavan vihollisesta tiedustelu 29.3.1942 käskyllä.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3412944

11.4.1942. Komppanian vahvuinen vihollisryhmä yritti hyökätä lohkon vasemmalla laidalla. Vihollinen eteni Syvärin joen jäälle josta se karkotettiin tulella. Tykistö hajotti myös vastarannalla ryhmittyneen vihollisen.

16.4.1942. Siirryttiin Voimalaitoksen kautta Jandebajoelle.

 Sotamarsalkka Mannerheim käymässä Aunuksessa 10.9.1941.

 Postitalo Aunus 13.11.1941

Moottoriveneitä Lahdenpohjassa, taustalla Aunus 30.9.1941.

 

Syvärin mutkassa, Lotinapellon rannassa on venäläisille sotilaille pysytetty muistomerkki. Runsaat 2000 kaatuneen sotilaan nimet on kaiverrettu muistomerkkiin. Kuva: Reima Mänty

Keväällä ”kelirikkotaistelu” Shemenskissä 16.4.-5.5.1942

JR 22 siirtyi Shemenskiin ja alistettiin 17.D:lle.

16.4.1942. Shemenskiin saapui lisävoimia. 5:divisioonan 1/JR22 saapui sekä JP4 Maaselän ryhmä, myös pioneerit PsPr:stä, kaikki alistettiin 17.Divisioonan komentajalle.

Vääräjärvestä itään oli iso vihollisjoukko. Pajarinmäen suunnassa oli 80 miehen vihollisjoukko. Linjalla Kimijärvi – metsälinja ja siellä joutui Kev.Os.19 perääntymään  vihollisen painostuksesta.

Shemenskistä toisaalle oli vihollinen vallannut maantietä. 17.D:n komentaja valmisteli vastahyökkäystä, vallatakseen takaisin vihollisen valtaaman alueen.  

Joukkueet ryhmiteltiin, komentaja määräsi oikealta sivustolta lukien JR61, joka edelleen vastasi etulinjasta: I ja II/JR23, III/JR50 ja Kev.Os.4, 35.KssK, Kev.Os.19, 19.Tyk.K, SissOs./17.D:n 1/JR22, JP4 Maaselän ryhmä, pioneerit PsPr, IskuK/VI AK.

Ryhmä Javanainen Kev.Os.19 hyökkää Semenitsijärven ja Rapovanjärven kannaksen kautta ja pyrkii saamaan yhteyden muihin osastoihin. Hyökkäys etenee Os.Suden vasemmalla sivulla. Tällöin venäläisten joukkojen hyökkäys kulki 40 km alueella.

17.4. 1942.  Aukijärven länsipuolella noin 1.5. km Os.Susi tuhosi vihollisen 20 käsittävän korsukylä.

19.4.1942. Komentaja määräsi, että etulinjan huoltotiet on saatava auki. Tätä operaatiota määrättiin johtamaan ev. G. Snellman. Hänelle alistettiin JR61, Kev.Os.19, Siss.Os, 19.Tyk.K, 17.D, IskuK/VI AK, JP4, 3.Ps.KSaksalaisten raskas panssaritorjunta joukko 163.d, Taiselu Susi jolle alistettu I/JR22, III/JR50, Kev.Os.4:n kaksi kompp., 35.Kss.K,  II/JR23. Taistelu etenee Aukijärven pohjois- ja luoteispäähän. Pääjärvi -  Rapovanmäen kannakselta eteläiseen suuntaan, Pajarinmäki.  Hyökkäys eteni ja vihollinen perääntyi.

20 – 24.4.1942.  Hyökkäys ei edennyt. Aikomuksena oli luopua valtausaikeista. Tykistörykmentti Valla oli ampunut kaikkiaan 7627 kranaattia, joista noin puolet oli tulivalmisteluja.

25.4.1942. Väsyneet miehet pääsivät hetkeksi lepoon.

JR61 komentaja ev. Roos, otti rintamavastuun hänen entisellä rintamalla. III/JR50 alistettiin V AK:lle. 17.D:n jäi alistetuksi JP4, Kev.Os. 4, I/JR22 ja II/JR22.  Kev.Os.19 oli aamupäivällä siirtynyt Harhasuon laitaan. Iltapäivällä tilalle tuli Vikströmin porukka. Hyökkäys alkoi tuottaa tulosta iltapäivällä. Saksjokea pitkin Maltarin kukkulan ympäri oli vihollinen perääntynyt.

Kev.Os.4 oli alistettuna ev. Roosille 10.5.1942 asti.

Tykistö tulittaa Pertjärven mottia 17.4.1942.

Taistelusta palaavia miehiä sukset olalla kelirikkoaikaan Pertjärvellä 17.4.1942.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3412961

18.7.1942. Jalkaväkirykmentti 22 sai täydennystä kun Kev.Os.19 lakkautettiin. Miehiä siirtyi 20 aliupseeria sekä 90 miestä.  

Shemenskin – Pertjärven kelirikkotaistelujen päätyttyä muutettiin ryhmittelyä siten, ettei 17.D:n ja 11.D:n etulinjaan jäänyt aukkoja. Taisteluihin vahvistuksena olleet joukot oltiin siirtämässä pois 3. Ps.K, III/JR50, JR 23, JP 4, II/JR22, Kev.Os. 4 ja 19. Tyk.K. Kaksipataljoonainen JR22 alistettiin 17.D:lle. IskuK/VI AK hajotettiin ja liitettiin 17.D:lle. 2. Raut.Pri jäi divisioonan lohkolle 25.8. asti.

Toukokuun 5 päivä 1942, määräsi ev. Sundman käskyllä suoritettiin lohkojaot. Divisioonan kolme alalohkoa olivat Jandeban, Pitkäjärven, Shemenskin lohkot. Miehitysjärjestys oli JR 13, JR 22 ja JR 61. Divisioonan reservinä oli I/JR 34 kenttäradan ja Lotinapeltoon johtavan maantien risteysmaastossa.

Toukokuun kuluessa saksalainen 163. D siirtyi AOK Laplandin alaisuuteen. Tilalle saapui 8. Divisioonan joka liitettiin VI AK:aan jonka lohko laajeni Laatokkaan asti.

JR22 Puolustuslinja oli Syvärin joen eteläpuolella. Tukikohtia olivat: Jaakko, Järvi, Haka, Niemi, Muda, Mainila, Heinäsuo, Kille, Uuno, Suvanto, Kavio, Nalle, Kuitu, Kannas, Opas. Pesäkkeillä oli vielä omat nimet.

18.8.1942. Sotamarsalkka Mannerheim piti puhuttelun divisioonan esikunnassa.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3412965

30.8.1942. Vihollisen propaganda lähetyksen kaiutin ammuttiin rikki tukikohdassa Kavio.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3412969

5.9.1942. Lohkovastuun siirto. JR22 ottaa vastuun 6.9.1942 mennessä JR61:ltä itäänpäin n. 2 km matkalta.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3412974

22.9.1942. Vihollinen aloitti kiivaan tykistötulen. Samaan aikaan eteni Kuitu tukikohdan edessä kahden joukon vahvuinen vihollisosasto suon yli pohjoiseen, ylittäen esteen noin 400 m Saaren tukikohdasta länteen. Kiersi Saaren taakse, josta hyökkäsi pesäkkeeseen. Kiivaan tulitaistelun jälkeen sai vihollinen Saaren haltuun. Vihollinen poistui pimeän turvin. Taistelussa syntyi omia tappioita, neljä kaatui ja kaksi haavoittui.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3412978

6.10.1942. Tiedustelupartio Kuitujärven pohjoispuolelle. Partio tuhosi vihollisen korsun miehistöineen.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3412978

7.10.1942. Taistelupartio 3+6+40. Partio tunkeutui vihollisen eteentyönnettyyn tukikohtaan ja tuhosi siellä yhden korsun räjäyttämällä.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3412985

26.10.1942. Menetetty Kuitu tukikohta saatiin vallattua kahden osaston hyökkäyksellä. Vihollisen vastaisku ja Kuitu menetettiin kello 1.30. Uusi vastahyökkäys aloitettiin kello 2.50. Tykistö tuki hyökkäystä ampumalla sulkua Kuidun länsipuolelle. Vihollinen oli saanut täydennystä ja vastassa oli voimaksa vihollisosasto. Hyökkäyksestä luovuttiin. Vetäytymiskäsky lähtöasemiin kello 3.30. Taistelussa tuli omia tappioita ja viholliselle n. 100 miehen miestappiot.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3412989

1.11.1942. Vihollisen puolelta runsasta liikehdintää. Aamulla oli tukikohdissa Anttila, Niemi ja Kuidun edessä noin 15-20 miehen vihollispartiot. Nämä karkotettiin krh. tulella.  

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3412991

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3412996

12.11.1942 - 28.11.1942. Vihollisen vilkas partiointi jatkui. Lumipuvut päällä liikkuivat tukikohtien edessä. Lunta oli satanut ja pakkasta oli -20.5 astetta.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3412998

30.11.1942. Vihollinen tunkeutui 10-20 miestä ryömien esteitten alitse, haavoittivat vartiomiestä. Valtasivat juoksuhaudan. Vastahyökkäyksellä puhdistettiin juoksuhauta ja maasto nopeasti.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3413000

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3413002

12.12. – 31.12.1942. Vihollisen noin 20 miehen ryhmä Mainilan tukikohdan edessä karkotettiin. Vihollisjoukko hyökkäsi Oppaan asemissa tukikohtaan vartiomiesten kaaduttua. Vihollinen pääsi korsulle saakka. Ilmeinen tarkoitus vangin vieminen joka ei tällä kertaa onnistunut.

Asemasodan taistelutoiminnan painopiste sijoittui maarintaman keskiosaan. Kovimmalle joutuivat 17.D:n ja 11.D:n joukot. Asemasodan huomattavin venäläishyökkäys 17.D:n kaistalla alkoi 8/9.-11.1942. Hyökkäys alkoi 9.11. klo 1.30 venäläisten lentokoneiden iskiessä valo- ja räjähdyspommein Shemenskin lohkolla tykistön tuliasemia kohtaan. Jalkaväki lähti liikkeelle klo 3 ja ryntäsi rajusti Kokovanjärven koillispuolen tukikohtaa vastaan. JR61 joukkojen oli vetäydyttävä, kunnes II/JR61:n kiivas vastaisku johti asemien takaisinvaltaamiseen. Tantereelle jäi 150 venäläistä sotilasta.

Syväri, Lotinapellon lohko 1.1.1943-31.12.1943

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3413009

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3413011

1.1.1943. Vuoden 1943 alku oli rauhallista.  Tammikuun kipakka pakkanen, jolloin viikkoja mittarilukemat -15 asteen paremmalla puolella.  

JR22 joukkojen toiminta suuntautui partiointiin vihollisen tukikohtiin. Vanginhaku matkoja suunniteltiin ja toteutettiin etulinjassa. Myös vihollinen suoritti väkivaltaista tiedustelua ja teki usein vastahyökkäyksiä, mutta suomalaisten ote piti.

10.1.1943. Vihollinen ampui kiivaasti tukikohta Suvantoon, kaksi haavoittui vaikeasti, toinen oli alik. joka kuoli myöhemmin. Samana päivänä pidettiin 4x5 km viestihiihtokilpailu. 13.1. pidettiin murtomaahiihdon 15 km kilpailu. Rintamalla järjestettiin talvisin useita hiihtokilpailuja. Kesällä juostiin ja pidettiin yleisurheilukilpailuja. Syvärin kaupungissa oli teatteri sekä musiikki ja lauluesityksiä. Ilta puhdetöinä askarreltiin koruja ja erilaisia tarve-esineitä. Monet luomukset rintamamiehen kotia koristi sodan päätyttyä.

8.2.1943. Vihollinen suoritti väkivaltaisen tunkeutumisen joka kovassa tulitaistelussa epäonnistui. Vanginsieppausyrityksiä vihollinen teki useita helmi-, maaliskuun aikana.

13.2.1943. Vihollinen tunkeutui yöllä linjojen läpi. Mekan ja Nipan korsun luona ammuttiin kiivaasti. Valopistoolilla ammuttiin Oppaan tukikohdasta, valaistiin maasto. Nipan korsun ympärillä nähtiin 10 vihollista ja osa oli korsun katolla.  Vihollinen poistui omalle puolelle vieden korsusta syöksyneen ja konepistoolilla sarjoja ampuneen JR22 sotilaan mukanaan. Piikkilankaesteeseen jäi paidasta pala merkiksi.

2.4.1943. I/JR22:n Killen lohkolla vangin haku vihollisen puolelta. Osaston vahvuus oli 2 – 7 – 13, lääk.ryhmä 1 aliupseeri ja kolme tyk.tj 1-1-4. Paluumatka tapahtui pimeän turvin klo 21.45 mukana yksi vanki.

24.6.1943.  Juhannusjuhla  Rengon kanttiinissa. Rykmentin komentaja oli paikalla. Kaupungista oli huollosta 30 hengen ryhmä. Ilma oli +10 asteessa.

25.6.1943. Rykmentistä saapui Kenraal. Oech,  kenr.maj.  Blick, eversti Sundman. Jatkoivat junalla matkaansa IIP:n.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3413055

30.6.1943. Ev.luutn. Valla kävi tarkastamassa. Samana päivänä klo 15.25 vihollinen alkoi voimakkaasti tulittaa Heinäsuovan ja Kavion tukikohtaa.  Välittömästi tämän keskityksen jälkeen ilmestyi Heinäsuovan tukikohdan eteen vihollisjoukkue. Vastaiskulla kuitenkin ne karkotettiin, vihollisen tappiot 15 kaatunutta. Välittömästi lähetettiin oma partio tutkimaan maastoa.

4.7.1943. Tukikohta Jaakon edessä n. 2 km vihollisen puolella kuultu  KK:n ja PK – ammuntaa ja kovaa huutoa. Kuulosti koulutusluontoiselta toimelta.

5.7.1943. Tukikohta Nallen edessä oli 50 miehen vahvuinen vihollisosasto.

6.7.1943. Suuri tykistö ja kranaatti keskitys tukikohta Alkuun. Keskityksen jälkeen hyökkäsi vihollinen maastopukuihin puettuna.

7.7.1943. Vihollinen alkoi ampua tavallista enemmän. Heittimellä ja tykistöllä tukikohta Salpaan ja Kannakselle jonka edessä oli 2 ryhmän verran vihollisia.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3413062

13.7.1943. Saatiin divisioonasta käsky Rengon tien tekemisestä, kapulaosan lasku ja rakentaminen, ojatyöt ja sorsastus. Kesän työohjelma, uusia teitä rakennettiin ja vanhoja kunnostettiin. Peltoa raivattiin ja keväällä kylvettiin ja istutettiin perunaa. Armeijan hevoset tarvitsivat heiniä ja heinätöitä tehtiin heinäkuulla. Moni hevonen oli hankittu maaseudulta isommista taloista. Syksyllä viljasato korjattiin ja perunat nostettiin pellosta. JR22 joukkojen työstä suuntautui asemien lujittamiseen.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3413064

18.7.1943. Rykmentin komentaja matkusti junalla Koskenalan kirkon vihkiäisiin. Kirkon vihki kenttäpiispa Björklund. Heinäkuun lopulla vieraili etulinjassa Kenraaliluut Blickin vaimo ja everstiluutnantti Kekkosen vaimo ja neiti Blick.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3413068

Heinäkuulta pitkälle syksyyn piti vihollinen yllä vilkasta partiotoimintaa. Ampui useita keskityksiä eri tukikohtiin ja suoritti hyökkäyksiä. Vihollinen ampui kiivaasti aseilla tukikohtien Killen, Kallen, Nallen ja Akun suuntaan.

Evl. Eino Vänttisen komentama  III/JR22 oli ollut JR43 joka kuului Jatkosodan alussa 10.Divisioonaan. Rykmentin II P ja III P  lakkautettiin joulukuussa 1941, ja jäljelle jäänyt I P pysyi edelleen pääasemassa Lempaalassa. Syksyllä 1942 pataljoona liitettiin  III/JR 22 Pataljoonaksi, ja se siirtyi Syvärin rintamalle marraskuussa 1942. Pataljoona oli etulinjan rintamavastuussa mm. Pogostan lohkolla vuoden 1943 aikana.

Evl. Eino Vänttisen komentama III/JR22 irrotettiin joulukuun 1943 lopulla rintamavastuusta, ja se siirtyi Rodionovoon (Rotjoilaan) Juksovanjärven itärannalle, kilometrin verran Juksovan kirkolta pohjoiskoilliseen. Sitten vuoden 1944 alussa III/JR 22:sta tuli III/20.Pr. Pataljoonan komentajana toimi evl Teppo Sorri.

III/20.Pr suoritti selustan kenttävarustus- ja tietöitä 7.Divisioonan alueella koko kevättalven 1944. Kesäkuun alussa pataljoona oli kuusi päivää etulinjan rintamavastuussa Kiviojalinjalla Juksovan lohkolla, kunnes sille tuli käsky siirtyä Viipuriin. Kuormaus junaan toteutettiin Tokarin rautatieasemalla 16.6., ja pataljoona ryhmittyi asemiinsa Viipurin Karjalan kaupunginosan etelälaidalle 20.6. aamulla. ENa 2017.

 JR 22:sta muodostettiin 20.Prikaati 1.1.1944 Osa rykmentin sotilaista siirtyi Erillinen Pataljoona 15:een, joka jäi Syvärille sen jälkeenkin kun 20.Prikaati siirrettiin kesäkuussa 1944 Viipuriin.

Rykmentin komentajan päiväkäsky 31.12.1943:

Ylipäällikön kaskyn mukaisesti rykmenttimme siirtyy 1.1.44 runkojoukkona silloin perustettavaan 20 Prikaatiin.
Näin päättyy sisältörikas vaihe rykmentin elämässä ylväinä ja velvoittavina perinteinä seuratkoon muistot niistä kunniakkaista taisteluista, jotka rykmentti on suotittanut yli kahden ja puolen vuoden aikana lyödessään vihollisen kauas pakkorauhan rajoilya ja puolustaessaan saavuttamaansa menestystä useilla eri puolustusrintamamme lohkoilla.
Sellaiset taistelupaikkojen nimet kuin Korpiselkä, Säntämä, Varloi, Tuulos, Semenski, Pitkäjärvi, Hiitola, Timoskola, Humalainen, Lempaala tulevat säilymään ei ainostaan jokaisen mukana olleen muistissa vaan myös historian lehdillä luoden horjumatonta uskoa lopulliseen voittoon.
Kiitän jokaista rykmentin eri vaiheissa mukana ollutta sotilasta, lotta ja sotilaskotisisarta uhrautuvasta vaivoja säästämättömästä ja pelkäämättömästä työstä rykmentin hyväksi.